Jätelain uudistuksen myötä kaatopaikoille sijoitettavan orgaanisen jätteen määrään on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kaatopaikka-asetuksen mukainen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna 2016. Tämän vuoksi kaatopaikalle sijoitettava jäte on esikäsiteltävä niin, että sen sisältämä orgaaninen aines saadaan eroteltua hyötykäyttöön.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esilajitellun rakennus- ja purkujätteen laitosmaisessa prosessoinnissa syntyvien tuotejakeiden osuudet ja soveltuvuudet energia- ja materiaalihyötykäyttöön. Työn toimeksiantajana toimi Kymenlaakson Jäte Oy, joka investoi Keltakankaan jätekeskukseen kesällä 2013 vanhan energiajätteen murskauslaitoksen yhteyteen sekalaisia jäte-jakeita käsittelevän lajittelulaitoksen varautuakseen tulevaan kaatopaikkakieltoon ja tehostaakseen materiaalien ohjaamista hyötykäyttöön. Työ toteutettiin osana uuden sekalaisen jätteen lajittelulaitoksen käyttöönottoa. Tavoitteena oli selvittää sekalaisista rakennus- ja purkujätteistä muodostuvien tuotejakeiden määrät, orgaanisen aineksen osuus, haitta-aineiden pitoisuudet ja palamistekniset ominaisuudet. Työssä tutkittiin pääasiassa jätekeskukseen vastaanotettua sekalaista rakennusjätettä.

Työssä selvisi, että kaikki lajittelulaitokseen syötetystä sekalaisesta rakennus- ja purkujätteestä syntyvät tuotejakeet ovat hyödynnettävissä, joko materiaalina tai energiana. Laitoksessa muodostuvat maa- ja kiviainespitoiset tuotejakeet voidaan hyödyntää materiaalina kaatopaikan päivittäispeitossa ja rakenteissa. Muovi- ja puupitoiset tuotejakeet voidaan puolestaan hyödyntää energiana voimalaitoksessa. Voimalaitoksen käyttämä polttotekniikka määrittää polttoaineelta vaadittavat ominaisuudet, joten hyötykäyttö energiana voimalaitoksissa on arvioitava laitoskohtaisesti.