Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19.10.2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää metsäkeskuksille kuuluvat merkittävää julkista valtaa sisältävät tehtävät sekä tehdä ehdotus näiden tehtävien perustuslain edellyttämästä ja tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Julkisen vallan käyttöä voi liittyä erityyppisiin julkisiin hallintotehtäviin. Julkisen vallan käytöllä tarkoitetaan lakiin perustuvia yksipuolisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat oikeussubjektin oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin. Merkittävään julkisen vallan käyttöön katsotaan kuuluvan esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin. Perustuslain 124 §:n mukaisesti merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle.

Metsäkeskusten tehtävistä pääosan muodostavat laissa säädetyt julkiset hallintotehtävät, joiden säilyttämistä edelleen metsäkeskuksissa on pidetty tarkoituksenmukaisena. Metsäkeskuksia ei voida pitää valtiosääntöoikeudellisessa mielessä viranomaisina. Tästä huolimatta niillä on julkisia hallintotehtäviä, joihin saattaa liittyä merkittävää julkisen vallan käyttöä ja joista on säädetty tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Työryhmä arvioi merkittävää julkisen vallan käyttöä voivan sisältyä metsäkeskusten päätöksiin, jotka koskevat uhkasakkolain mukaisen uhkasakon tai teettämisuhan asettamista ja tuomitsemista. Lisäksi merkittävää julkisen vallan käyttöä voi liittyä tiettyihin metsälain ja kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin päätöksiin.

Työryhmä esittää, että lääninhallitus tekisi metsäkeskuksen esityksestä päätöksen uhkasakon ja teettämisuhan asettamisesta ja tuomitsemisesta metsälaissa, metsänhoitoyhdistyslaissa sekä metsien hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetussa laissa säädetyissä tapauksissa. Päävelvoitetta koskevan päätöksen tekisi edelleen metsäkeskus lukuun ottamatta metsälain 16 §:n mukaista käsittelykieltoa, josta päättäminen siirrettäisiin lääninhallitukselle. Metsäkeskus voisi kuitenkin tehdä päätöksen enintään 3 viikon pituisesta väliaikaisesta käsittelykiellosta, jonka voimassaoloa lääninhallitus voisi jatkaa ennen omaa käsittelykieltoa koskevaa päätöstään. Lääninhallitus päättäisi myös kestävän metsätalouden rahoituslain 29 §:n mukaisista rahoituksen takaisinperimiseen liittyvistä seuraamuksista. Kysymyksessä ovat seuraamusluonteiset hallinnolliset sanktiot, joita koskeva päätöksenteko on mahdollisen merkittävän julkisen vallan käytön vuoksi syytä siirtää lääninhallitukselle.

Työryhmä esittää, että metsäkeskuksella olisi oikeus valittaa päätöksestä, jonka lääninhallitus tekisi metsäkeskuksen esityksestä. Työryhmä esittää, että metsäkeskus tekisi edelleen päätöksen metsälain 12 §:n 2 momentin mukaisesta suojametsäalueen hakkuu- ja uudistamissuunnitelman hyväksymisestä sekä metsälain 20 §:n 2 momentin mukaisista korjaavista toimenpiteistä, joihin saattaa liittyä merkittävää julkisen vallan käyttöä. Kyseisiä säännöksiä muutettaisiin kuitenkin siten, että hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaan sekä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin liittyvää metsäkeskuksen itsenäistä harkintavaltaa kavennettaisiin. Työryhmä esittää lisäksi, että metsälain 8 §:ää muutettaisiin siten, että uuden puuston aikaansaamisvelvoite raukeaisi ilman voimassa olevan lain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua hakemusta, jos kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä huolimatta alueelle ei kasva taimikkoa. Velvoite raukeaisi, ellei metsäkeskus ryhtyisi metsälain 20 §:n mukaisiin toimiin korjaavien toimenpiteiden aikaansaamiseksi.