Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.8.2001 työryhmän valmistelemaan ministeriön toimialan geenitekniikkastrategiaa 15.12.2000 valmistuneen maatalouden bio- ja geenitekniikkastrategian pohjalta. Maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategiassa ja toimenpideohjelmassa vuosille 2003-2007 esitetään keskeiset periaatteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset geenitekniikan käytölle hallinnonalalla.

Biotieteet ovat tällä hetkellä yksi aktiivisimmista ja nopeimmin uutta tietoa tuottavista tieteenaloista. Elollisten organismien perimän kartoittaminen ja perinnöllisyyden lainalaisuuksien ymmärtäminen ovat laajentaneet geenitekniikan hyödyntämismahdollisuudet lähes kaikille tieteen ja monille yhteiskuntaelämän aloille. Maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa geenitekniikan on toivottu lisäävän kasvien ja eläinten tuottavuutta ja kestävyyttä erilaisia tauteja ja ympäristöstressejä vastaan sekä tuovan mahdollisuuksia laatuominaisuuksien kehittämiseen. Samalla on korostettu geenitekniikan riskien hallintaa.

Muuntogeenisten viljelykasvien viljelyala maailmalla on kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2002 se oli 58,7 miljoonaa hehtaaria, josta valtaosa USA:ssa. Muuntogeenisten viljelykasvien viljelyalat kasvavat tällä hetkellä eniten kehitysmaissa. Euroopassa muuntogeenisten kasvien viljely on ollut vähäistä ja Suomessa muuntogeenisiä lajikkeita ei ole toistaiseksi hyväksytty viljelyyn.

Geenitekniikan tutkimus ja käyttö sekä sitä koskevan uuden lainsäädännön ja kansainvälisten standardien valmistelu ovat lisääntyneet maa- ja metsätalousministeriön toimialalla. Yhteisössä on äskettäin hyväksytty muuntogeenisiä tuotteita koskevaa uutta lainsäädäntöä ja vuodesta 1998 noudatettu epävirallinen muuntogeenisten tuotteiden käyttökielto eli moratorio on purkautumassa. Onkin odotettavissa että säädösten ja standardien valmisteluun, tuotehyväksyntään ja valvontaan sekä valvontamenetelmien kehittämiseen liittyvät tehtävät lisääntyvät hallinnonalalla. Näiden toimintojen tueksi ja elinkeinon kehittämiseksi tarvitaan myös ajantasaista tutkimustietoa geenitekniikan hyödyntämismahdollisuuksista ja hyödyntämisen reunaehdoista hallinnonalalla.

Raportissa on kuvattu geenitekniikan sääntelyä, valvontaa, tutkimusta ja käyttöä. Strategiaan liitettiin toimenpideohjelma vuosille 2003-2007. Strategiaa täydennettiin erillisselvityksillä metsätalouden ja kalatalouden osalta. Aihealueeseen liittyviä yhteisöjä ja järjestöjä kuultiin laajasti erillisten seminaarien lisäksi. Työryhmä päätyi sisällyttämään strategiaan seuraavat keskeiset periaatteet. Geenitekniset menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia edistää ja luoda uusia toimintaedellytyksiä elinkeinolle. Sovelluksia tulee kehittää asiakas- ja ympäristölähtöisesti tavoitteena entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet ottaen huomioon suomalaisen maatalouden ja luonnon erityispiirteet. Tutkimuksella tuetaan monialaisen tieteellisen asiantuntemuksen ylläpitoa ja kehittämistä. Geeniteknisiä menetelmiä sovelletaan hallitusti lähtökohtana maatalouden eri tuotantosuuntien elinvoimaisuus, luonnonvarojen kestävä käyttö, tuotteiden turvallisuus ja korkea laatu, toiminnan avoimuus sekä tehokas valvonta. Muuntogeenisten tuotteiden käyttö ja markkinointi edellyttää ennakkohyväksymismenettelyä, jossa arvioidaan tuotteiden turvallisuus ihmisten, eläinten ja ympäristön kannalta. Hyväksyntää koskeva päätöksenteko perustuu tieteelliseen riskinarviointiin ja ennalta varautumiseen ottaen huomioon myös eettiset näkökohdat. Geenitekniikalla muunnetut ja niistä valmistetut tuotteet merkitään asianmukaisesti. Tuotantoketjujen tulee olla avoimia ja jäljitettävissä. Muuntogeenisten organismien hallitsematon leviäminen luontoon ja siitä mahdollisesti seuraavat ekologiset haitat estetään. Valvonnan tulee olla tehokasta, kattavaa ja tasapuolista. Valvontajärjestelmiä ja menetelmiä tulee kehittää. Valmistelu ja päätöksenteko on avointa ja viestintä tehokasta.

Työryhmä ehdottaa useita uusia hallinnollisia toimia, joiden avulla geenitekniikka-asioiden käsittelyn koordinointia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla sekä yhteistyötä myös hallinnonalan ulkopuolisten viranomaisten kanssa voidaan kehittää. Työryhmä kiinnitti erityistä huomioita niihin koulutus- ja tutkimustarpeisiin, jotka syntyvät geenitekniikan menetelmien kehittämisestä ja käyttöönotosta. Toimenpideohjelmassa on yksilöity keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet kasvin- ja eläintuotannolle, metsätaloudelle, kalataloudelle, riistataloudelle, elintarviketuotannolle, kuluttajan ottamiselle huomioon sekä ympäristövaikutusten hallinnalle.