Tässä hankeraportissa kuvataan suomalaisen erätalouden liiketoiminnan nykytila, sekä erätalouden liiketoiminnan kehittymisen mahdollisuudet ja haasteet. Erätaloudella käsitetään tässä yhteydessä metsästykseen, vapaa-ajankalastukseen ja suurpetojen katselu- ja kuvaustoimintaan nojautuvat matkailutuotteet ja -palvelut, sekä näiden alojen jatkojalostustuotteet ja harrastusvälineet. Erätalous tuottaa merkittävää taloudellista arvoa ja vaikutuksia, sekä kulttuurisia, sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä hyvinvointivaikutuksia. Tämän raportin painopiste on taloudellisen hyvinvoinnin näkyväksi tekemisessä. Katsauksessa on nojattu aiempaan kirjallisuuteen, mutta tuotettu myös uutta tietoa erämatkailun yrittäjille suunnatulla kyselyllä, vapaa-ajankalastajille tehdyllä rahankäyttökyselyllä, sekä valmistelemalla tapaustutkimus Tornionjoen alueen kalastusmatkailijoiden aluetaloudellisista vaikutuksista. Tulosten mukaan yksinomaan erämatkailun vuotuinen liikevaihto on noin 34 miljoonaa euroa ja suorat työllisyysvaikutukset 1440 henkilötyövuotta. Metsästäjät ja kalastajat puolestaan kuluttavat harrastukseensa vuosittain vähintään 480 miljoonaa euroa. Aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä; yksinomaan Tornionjoen alueelle suuntautuva kalastusmatkailu tuo aluetalouteen 10,8 miljoonaa euroa ja luo 35 henkilötyövuotta. Erätalous on liiketoimintaa, jossa on huomattava kansainvälinen ulottuvuus; suomalaista erää viedään ulkomaille niin matkailun kuin tuotteidenkin muodossa. Erätaloudessa on suuri tulevaisuuden potentiaali, joka tulee saada käyttöön. Erätalouden liiketoiminnan kehittäminen kohtaa paitsi sisäisiä, myös ulkoisia haasteita. Tässä raportissa avataan nämä makrotason liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet erätalouden asiantuntijoiden avulla. Raportin lopussa vedetään yhteen näkemykset erätalouden liiketoiminnan kehittämiseksi.