Fyysisen aktiivisuuden tiedetään olevan selkeässä yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten mm. useiden elintapasairauksien sairastumisriskiin, elämänlaatuun, koulumenestykseen ja vanhusten kotona selviytymiseen. Suomalaisten fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta koskevia tutkimuskatsauksia on julkaistu n. viiden vuoden välein, aiemmin vuosina 2007 ja 2011. Tässä koko väestön tilannetta luotaavassa raportissa on käytetty pohja-aineistoina Suomi 100 KunnonKartta –väestötutkimuksen, Terveys 2011 –tutkimuksen, Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH), LIITU 2016 –tutkimuksen, sekä Puolustusvoimien ja MOVE!-mittausten aineistoja. Erona aikaisempiin aineistoihin käytössä on ollut myös objektiivisilla mittareilla suoritettuja mittaustuloksia. Tulokset osoittavat, että suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan valveillaoloajastaan paikallaan, istuen tai makuulla, ja että reippaampaan liikkumiseen käytetään alle tunti päivässä. Terveyskuntotestien tulokset ovat keskimäärin parempia miehillä kuin naisilla, samoin nuorilla ikäluokilla verrattuna vanhempiin. Aikuisten liikkumisessa ja paikallaanolossa ei näyttäisi tapahtuneen kovin suuria muutoksia kuuden viime vuoden aikana. Lapset ja nuoret puolestaan ovat paikallaan istuen tai makuulla keskimäärin puolet valveillaoloajastaan ja liikkuvat vähintään reippaasti vajaat 2 tuntia päivässä. Paikallaanolon aika lisääntyy iän myötä, arkipäivinä liikutaan enemmän kuin viikonloppuisin. Vähän liikkuvilla lapsilla merkittävä osa liikkumisesta arkisin tapahtuu koulupäivän aikana.