Haku

Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet

QR-koodi

Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän kantavia perusajatuksia. Oppimisen ja koulunkäynnin tuella ja erityisopetuksella on keskeinen tehtävä sen toteuttamisessa. Tämän hankekokonaisuuden päätavoitteina on selvittää, a) miten lapsen tai oppilaan oikeus tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa mukaan lukien vaikutukset toisen asteen koulutukseen pääsyyn, b) millainen merkitys tuen toteutuspaikalla on oppilaan oppimiseen ja oppimisasenteisiin sekä c) miten valtionosuusjärjestelmän muutos näkyy tuen toteutumisessa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimijoille lähetetyn valtakunnallisen kyselyn vastaajat arvioivat tuen toteutuvan varhaiskasvatuksessa pääosin hyvin. Tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tulosten valossa jää kuitenkin epäselväksi, onko pedagoginen tuki riittävää myös niille lapsille, jotka tarvitsevat paljon tukea varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen toimintaan osallistumiseen sekä kehitykseen ja oppimiseen. Rakenteellisia tukitoimia tarjotaan kaiken kaikkiaan vain harvoille tukea saaville lapsille, eikä niitä pääsääntöisesti ole mahdollista tarjota nopealla aikataululla. Ohjausjärjestelmän väljyydestä johtuen tukijärjestelyissä esiintyy myös alueellisia eroja. Perusopetuksen rehtorit kokevat oppimisen ja koulunkäynnin tukimallin pääsääntöisesti toimivaksi, mutta resursseja ja asiantuntevaa henkilöstöä toivotaan etenkin osa-aikaiseen erityisopetukseen. Tuen tasojen määrittelykriteereissä näyttää esiintyvän jonkin verran alueellisia eroja varsinkin tehostetun tuen osalta. Tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden siirtyminen toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen on edelleen selvästi epävarmempaa kuin muiden oppilaiden. Tuen toteutuspaikkajärjestelyitä on hyvin monenlaisia. Toteutuspaikka ei käytettävissä olevien aineistojen perusteella suoraan heijastu oppilaiden osaamiseen. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan koulupäivän aikana tapahtuvista joustavista järjestelyistä. Valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 2010 ei ollut yhteydessä kuntien tuen tarjonnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan esi- ja perusopetuksen laskennallisilla valtionosuuksilla oli lievä yhteys tuen kokonaistarjontaan kunnissa vuosina 2011–2014.

Tallennettuna: