ARA-asuntojen korjaamista selvitettiin sadassa ikääntyneiden asumisen kannalta haasteellisessa kunnassa. Kuntien vuokrataloyhtiöiden ARA-asunnoille oli tehty korjauksia varsin hyvin. Korjaukset ovat usein olleet pienehköjä tai kohdistuneet yksittäisiin asuntoihin, myös peruskorjauksia on tehty. Koska ARA-kanta on rakennettu pääosin 1980–1990-luvuilla, on se vasta tulossa peruskorjausikään. Asuntojen sisätilojen heikko kunto sekä rakenteiden ja talotekniikan korjaustarve ovat olleet keskeisiä syitä korjaamiseen. Kunnissa on myös pilkottu asuntoja ja jälkiasennettu hissejä. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on näkynyt käyttöasteen ja asukasviihtyvyyden paranemisessa. Erityisesti esteettömyyttä lisäävät korjaustoimenpiteet koettiin hyödyllisiksi ikääntyneiden asumisen kannalta. Korjaamisen malliratkaisuissa esitellään toimenpiteitä, joilla edistetään rakennuksen ja asuntojen esteettömyyttä. Kuntien vuokrataloyhtiöissä on suunniteltu lähivuosille peruskorjauksia, hissien jälkiasennuksia sekä muita esteettömyyskorjauksia. Korjaamista arvioitaessa tulee tarkastella kunnan ARA-asuntokantaa, sen kuntoa, sijaintia ja tulevaa tarvetta kokonaisuutena. Pienet korjaustoimenpiteet kannattaa kohdistaa uusimpiin taloihin ja peruskorjaukset sijainniltaan hyviin kohteisiin. Väestöltään vähenevissä kunnissa asuntojen tarve pienenee ja asuntokantaa joudutaan sopeuttamaan kysyntään sopivaksi. Kaikkia kohteita ei kannata korjata, vaan joitakin rakennuksia voidaan purkaa tai muuttaa muuhun käyttöön. Kuntien vuokrataloyhtiöiden asuntojen merkitys ikääntyneiden asumisessa on suuri erityisesti väestöltään vähenevissä kunnissa. ARA-asuntokantaa kehittämällä voidaan tuottaa ikääntyneille sopivaa asumista, esimerkiksi maaseudulta ja omakotitaloista muuttaville, sekä järjestää palveluja helposti kotona asumisen tueksi. Asukaskunta voisikin jatkossa painottua enemmän ikääntyneisiin. Jotta tämä toteutuisi hyvin tarvitaan kunnan ja vuokrataloyhtiöiden pitkäjänteistä yhteistyötä.