Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on päivittänyt kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. Päivitetyssä rapustrategiassa keskeisintä on jokirapukantojen säilyttäminen ja lisääminen sekä täplärapu-kantojen ja rapuruton leviämisen estäminen ja hallinta. Alkuperäisen strategian hyväksymisen jälkeen täplärapu on listattu Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon, mikä tarkoittaa, että täplärapuja ei saa enää viljellä eikä istuttaa EU:n alueella. Tähän kansallisen rapustrategian päivitykseen on tehty EU:n ja kansallisen vieraslajisäädösten edellyttämät muutokset. Strategiassa esitetyt toimet täplärapukantojen hallinnassa on otettu osaksi Suomen kansallista vieraslajien hallintasuunnitelmaa. Rapuruton esiintymisen ja sen torjunnan osalta strategiaa on päivitetty uuden tutkimustiedon perusteella.

Maamme luonnonsuhteet näyttävät mahdollistavan sekä jokiravun säilyttämisen ja hyödyntämisen että täpläraputuotannon kasvattamisen hallitulla tavalla. Raputalouden merkitys ja arvo Suomen sisävesien kalataloudessa on jo nyt huomattavan suuri ja tarjoaa tulevaisuudessa monia uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle.

Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous. Rapuruton ja täpläravun yhdessä aiheuttama jokiravun elinalueiden supistuminen on yksi raputalouden suurimmista ongelmista. Strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on ehdotettu 41 toimenpidettä. Jokiravun säilyttämiseksi on määritelty suoja-alueet, jonne täpläravun leviäminen halutaan estää kaikin mahdollisin toimin. Myös muilla alueilla jokirapukantoja pyritään suojelemaan ja vahvistamaan, eikä täplärapuja enää istuteta uusiin vesiin. Työryhmä ehdottaa myös useita toimenpiteitä rapuruton torjunnan tehostamiseksi.