Tämä selvitystyö tehtiin heinä-lokakuussa 2019 Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja se liittyy marraskuussa 2018 Eduskunnassa hyväksytyn Paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpanoon. Tässä työssä selvitettiin, onko uudistuvaan toimintaympäristöön kehitettävissä uusi yhteistyöelin tai -malli ja onko sen pysyvälle toiminnalle edellytykset.

Selvitystyössä perehdyttiin vastaavanlaisten toimijoiden tehtäviin, toimintaan ja tuloksiin. Vertailuun otettiin paikkatietoalan yhteistyöelimiä muissa maissa, erityisesti Pohjoismaissa, sekä vastaavantyyppisiä tehtäviä muilla toimialoilla hoitavia toimijoita Suomessa. Lisäksi selvitystyössä perehdyttiin nykyisiin yhdistyksiin ja verkostoihin Suomessa ja selvitettiin niiden valmiudet ja tarpeet tiivistää yhteistyötä. Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten toiminta voisi edistää standardisointi ja yhteentoimivuutta sekä liiketoimintaa kehittäviä innovaatioita.

Pohjoismaissa on toiminnassa GeoForum-nimeä kantavia yhteistyöelimiä, joista Norjassa ja Tanskassa olevat toimijat ovat onnistuneet luomaan toimintamallin, jossa riippumattomalla yhteistyöelimellä on laaja alan toimijoiden ja ammattilaisten tuki. GeoForum huolehtii yhteistyöelimen toimintaedellytysten jatkuvuudesta myös taloudellisesti itsenäisenä toimijana, edustaa jäsenistöä sekä luo ja ylläpitää yhteydet muihin toimialoihin ja myös kansainvälisiin kollegoihin ja toimintaan.

Myös muita toimintatapoja löytyy, kuten esimerkiksi Hollannissa toimiva GeoNovum, joka edistää budjettirahoitteisesti julkisin varoin alan kehitystä standardisoinnin avulla. Samoin UK:ssa on Geovation -niminen toimija, joka toimii alan yrityshautomona. Toimintaa rahoitetaan keskeisten viranomaisten toimesta.

Suomessa toimivien yhdistysten ja verkostojen osalta selvitettiin yli 30 eri toimijaa. Lähes kaikkien toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja pieniin jäsenmaksuihin. Näiden yhdistysten ja verkostojen toimintaa voidaan tehostaa yhdistämällä niitä yhdeksi riittävän isoksi toimijaksi, jolla on pysyvät henkilöresurssit hallinnointiin, alan imagon edustamiseen sekä laadukkaiden tapahtumien järjestämiseen ja tiedotustoimintaan.

Selvityksen perusteella todetaan, että Suomeen on tarpeellista ja mahdollista käynnistää paikkatietoalan yhteistyöelin, jonka toimintamuoto noudattaa Norjan ja Tanskan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Yhteistyöelin pystyy edistämään tietojen yhteentoimivuutta ja innovaatiotoimintaa tarjoamalla näille tehtäville laajapohjaisen kosketuksen kehittyvään alaan ja useiden eri toimialojen ekosysteemiseen kehitykseen.

Yhteistyöelimen käynnistäminen edellyttää 2-3 vuoden mittaista siemenrahoitusta, jolla mahdollistetaan 2-3 hengen sihteeristön toiminta. Tämän jälkeen yhteistyöelin pystyy toimimaan itsenäisesti riippumattomana toimijana, joka rahoittaa toimintaansa jäsenmaksutuloista sekä seminaari- ja koulutustoiminnasta saatavilla tuloilla.