Hankkeessa selvitettiin mielentilatutkimusten vähenemisen syitä ja seurauksia, alentuneesti syyntakeisten hoidon toteutumista vankilassa sekä psykiatrisista syistä keskeytettyjen vankeusrangaistuksen määriä. Aikaisempia havaintoja vahvistaen mielentilatutkimusten määrä vaikuttaa laskeneen sen seurauksena, että alentunut syyntakeisuus -kategorian käyttö on supistunut marginaaliseksi. Tutkimusten määrään näyttävät vaikuttaneen myös oikeudenkäymiskaareen vuonna 2006 tehty muutos sekä henkirikosten määrän väheneminen. Alentuneen syyntakeisuuden kategoria puolestaan on vähentynyt lääketieteellisissä diagnoosikäytännöissä ja persoonallisuushäiriöiden arvioinneissa tapahtuneiden muutosten takia. Syyntakeisuussäännösten soveltamiskäytäntöä kiristivät myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut etenkin 2000-luvulla. Alentuneesti syyntakeisiksi katsotut henkilöt vaikuttivat hyötyvän mielentilatutkimuksesta. Alentunutta syyntakeisuutta ei kuitenkaan tunnisteta erityisen kohtelun syyksi vankilassa, mutta ryhmän rangaistusajan suunnitelmissa terveydellisiä tavoitteita huomioitiin. Heillä oli myös muita vankeja enemmän terveyteen liittyviä käyntejä vankilan ulkopuolella. Alentuneesti syyntakeisten tarpeenmukainen hoito tulee turvata vankilassa sekä lisätä keinoja hoitoon sitouttamiseksi. Vankeusrangaistuksia on keskeytetty lisääntyvästi psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen vuoksi.