Koronaviruspandemia näkyy voimakkaasti palkansaajien työmarkkinoita, työpaikan talouden muutoksia sekä omaa työmarkkina-asemaa koskevissa arvioissa. Varmuus oman työpaikan säilymisestä sekä usko omaa ammattia tai työkokemusta vastaavan työn saantiin heikentyivät vuodesta 2019. Henkilöstön määrän kasvu työpaikoilla taittui ja aikaisempaa useampi palkansaaja koki lomautuksen uhkaa. Koronan seurauksena työmäärä lisääntyi noin kolmanneksella ja vähentyi noin joka kuudennella palkansaajalla.

Sähköisiä työtiloja sekä pikaviestintävälineitä työssään käyttävien määrä kasvoi selvästi vuodesta 2019 ja aikaisempaa useampi opiskeli työssä verkkomateriaalien avulla vuonna 2020. Korona-aika lisäsi etätyön tekoa. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet oli tehnyt etätyötä. Myös palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan paranivat vuodesta 2019.

Korona-aika ei näytä juurikaan vaikuttaneen työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen, jaksamiseen tai työkykyyn. Tosin eri ryhmien välillä oli eroja. Sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019, erityisesti lyhyet poissaolot.

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo–syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.