Kaivannaisjätteet edustavat merkittävää osuutta kaikesta Suomessa vuosittain syntyvästä jätteestä. Tämän esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa sivukivien ja rikastushiekkojen hyödyntämisen tilannetta Suomessa. Kyseessä oli ns. scoping study, jossa kartoitettiin kaivannaisjätteiden hyödyntämiseen liittyviä tekijöitä mahdollisten jatkoselvitysten tai muiden toimenpiteiden tarpeen täsmentämiseksi. Esiselvitys toteutettiin huhtikuun 2021 aikana. Toteutuksesta vastasi konsulttiyritys Not Innovated Here – Laboratory of Creative Destruction. Päävastuu raportin laatimisessa on ollut kauppatieteiden tohtori Jarkko Vesalle, selvitystyötä ohjasivat Erja Fagerlund ja Riikka Aaltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Esiselvityksen mukaan kaivannaisjätteiden hyödyntämisen tehostaminen on tärkeä teema, johon alan toimijoilla on halua ja kykyä tarttua. Sosiaalinen tilaus asialle on suuri, koska kaivosteollisuudella on tarve toimia kestävästi ja vastuullisesti. Kaivannaisjätteiden tehokkaampi hyödyntäminen edistäisi kansallisessa kiertotalousohjelmassa peräänkuulutetun neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen hillitsemistä. Samalla säästyisi myös energiaa ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät kun kertaalleen louhittua ja murskattua kiviainesta hyödynnettäisiin tehokkaasti. Kaivannaisjätteiden hyödyntämisen tehostamiseksi kaivataan yhteisen kansallisen tahtotilan muodostamista sekä laajempaa ja paremmin koordinoitua yhteistyötä. Myös kierrätysraaka-aineiden tarjonnan ja kysynnän kohtaamista tulisi tehostaa. Esiselvitys listaa taloudellisia ja lainsäädännöllisiä keinoja, joiden avulla voitaisiin tukea kaivannaisjätteen hyötykäyttöä. Kansallisen yhteistyön synnyttäminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Tässä työssä työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat keskeisessä roolissa. Kaivannaisjätteiden hyödyntämistä on tutkittu paljon. Esiselvitys tarjoaa konkreettisia avauksia ja tunnistettuja pilottihankkeita käytännön toteutuksiin.