Haku

Poliisin resurssijakomalli

QR-koodi
Finna-arvio

Poliisin resurssijakomalli

Sisäasiainministeriö teki 12.11.2004 päätöksen paikallispoliisin määrärahajaon perusteista. Uutta rahanjakomallia on sovellettu vuosien 2006–2008 määrärahan jakopäätöksissä. Päätöksen mukaan tuli tavoitteeksi asettaa, että paikallispoliisin rahoitus jaetaan poliisilaitostasolle saakka samoilla läpinäkyvillä ja vertailtavissa olevilla perusteilla. Tässä on koettu olevan ongelmia erityisesti lääneissä, joissa poliisilaitosten koko vaihtelee merkittävästi. Lisäksi päätöksessä edellytettiin toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten arviointia sekä siirtyvän erän huomioimista mallin osana. Kihlakuntahallinnon purkamisesta johtuvat henkilöstö-, toimitila- ja määrärahasiirrot, toteutettavat tuottavuusvähennykset sekä poliisihallinnossa tekeillä olevat organisaatiomuutokset muuttavat poliisin resurssien kohdentumista tavalla, joka edellyttää vahvistetun rahanjakomallin tarkistamista. Työryhmä piti työskentelynsä lähtökohtana vuoden 2009 alusta voimaan tulevaa poliisilaitosjakoa sekä tavoitteeksi asetettua poliisihallinnon kaksiportaista organisaatiomallia. Poliisilaitosjaon uudistamisesta johtuen työryhmä keskittyi pääasiassa tarkastelemaan paikallispoliisin resurssijakomallin uudistamista. Poliisin resurssijakoa kehittävä työryhmä esittää, että poliisin resurssit jaetaan raportissa esitetyn mallin mukaisesti seuraavalla tavalla: A. Poliisimiehet jaetaan poliisilaitoksiin tehtävämääriä ja organisaation kuormittavuutta kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Poliisilaitoskohtaisten valtakunnallisten tai muiden erityistehtävien sitoma henkilöstömäärä kohdistetaan erillispäätösten perusteella. Muu henkilöstö jaetaan vahvistettavien henkilöstösuunnitelmien perusteella. B. Paikallispoliisin poliisimiehiä koskevat henkilötyövuositavoitteet jaetaan poliisilaitoksille käyttäen seuraavia jakokriteerejä ja niiden painoarvoja: Poliisilaitoksen alueella asuvan väestön määrä (35 %), poliisilaitoksen kokonaispinta-ala (5 %), A- ja B- kiireellisyysluokan hälytystehtävien määrä (10 %) ja rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) määrä (50 %). Poliisilaitoskohtaisten valtakunnallisten tai muiden erityistehtävien sitoma henkilöstömäärä kohdistetaan erillispäätösten perusteella. Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen vastuulla olevien valtakunnallisten tehtävien suorittaminen työryhmä arvioi tarvitsevan 350 henkilötyövuotta. Muiden kuin paikallispoliisiyksiköiden resurssijaon osalta työryhmä ei esitä muutoksia tällä hetkellä käytössä olevaan malliin. C. Toimitilakulut katetaan hyväksyttyjen sopimusten mukaisesti. D. Aineet, tarvikkeet ja tavarat katetaan edellisten vuosien toteumatietoihin ja päätettyihin muutoksiin pohjautuvien hankintasuunnitelmien ja tavoitebudjettien pohjalta. Muut kulut ja palveluhankinnat katetaan edellisten vuosien toteumatietoihin ja päätettyihin muutoksiin pohjautuvien hankintasuunnitelmien ja tavoitebudjettien pohjalta. E. Tietohallintokulut ja kehittämishankkeet hallinnoidaan keskitetysti. Investointien suunnitelmallisuutta kehitetään. Investoinnit rahoitetaan vahvistettujen suunnitelmien perusteella. F. Kehitetään investointien keskitettyä ohjausta ja suunnitelmallisuutta tasaisen investointiohjelman aikaansaamiseksi. Poliisin yksiköiden investointisuunnitelmat vahvistetaan poliisin ylijohdon kanssa tehtävien tulossopimusten yhteydessä ja rahoitetaan osana keskitetysti päätettävää rahoitusta. G. Kihlakuntien poliisilaitokset pitävät omat tuottonsa ja kantavat nettobudjetointiin sisältyvät taloudelliset riskit. Tuotot jaetaan keskitetysti toteumatietoihin ja tiedossa oleviin muutoksiin pohjautuvien tavoitebudjettien pohjalta. Työryhmä kokoontui 6 kertaa. Työryhmän tuli jättää raporttinsa 15.4.2008 mennessä. Työryhmän määräaikaa jatkettiin 30.6.2008 saakka. Työryhmän raporttiin sisältyy yksi eriävä mielipide.

Tallennettuna: