Tässä katsauksessa esitellään liikunnan ja urheilun ajankohtaisia teemoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, raportoidaan tuoreimpia tutkimustuloksia sukupuolittain eriteltynä sekä kuvataan tapahtunutta muutosta saatavilla olevaan tietoon perustuen. Keskeisinä näkökulmina ovat fyysinen aktiivisuus, kilpa- ja huippu-urheilu, liikunnan kansalaistoiminta sekä päätöksenteko ja johtaminen. Rakenne ja sisällöt palvelevat liikuntatoimen strategista ohjaamista, joka perustuu tiedolla johtamisen periaatteelle sekä vaikutusten jatkuvalle arvioinnille. Vastaavat katsaukset on julkaistu myös vuosina 2011 ja 2017.

Pojat ja miehet liikkuvat enemmän ja intensiivisemmin kuin tytöt ja naiset. Naiset käyttävät yhä enemmän yksityisen sektorin palveluntarjoajia, ja miehet liikkuvat naisia useammin liikunta- ja urheiluseuroissa. Lapsista ja nuorista joka toinen tyttö ja poika liikkuu säännöllisesti liikunta- ja urheiluseuroissa. Kilpa- ja huippu-urheilussa naisten edellytykset urheilla ja huippu-urheilla ovat kehittyneet. Naiset ovat myös vuositasolla saavuttaneet viime vuosina enemmän olympialajien arvokisamitaleita kuin miehet.

Naisten määrä liikunta-alan johto- ja päätöksentekotehtävissä on sekä pysynyt ennallaan että kasvanut. Valtion- ja aluehallinnossa johtotehtävissä olevien henkilöiden sukupuolijakaumassa ei ole merkittäviä eroja. Kaikkien valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen hallitus­jäsenistä joka kolmas on nainen. Merkittävää muutosta ei ole tapahtunut 2000-luvun alun jälkeen. Sen sijaan lajiliittojen hallitusjäsenistä ja operatiivista johtajista yhä useampi on nainen. Naisten valmentamista ja johtamista on tuettu viime vuosina useilla mentorointi- ja koulutushankkeilla. Alan ammatillisissa järjestöissä naisten osuus on kasvanut.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on keskeinen liikuntapoliittinen tavoite. Tällä hetkellä sukupuolten tasa-arvo nivoutuu esimerkiksi osaksi ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja intersektionaalisuutta. Suomen Olympiakomitean ja sen jäsenjärjestöjen yhdessä hyväksymässä vastuullisuusohjelmassa tasa-arvo on yksi osa-alue reilun pelin periaatteissa. Sukupuoli on myös osa laajempaa identiteettikeskustelua, joka heijastuu tiedonkeruisiin, tilastointeihin ja raportointeihin.

Yhä useampi valtakunnallinen politiikkatoimi pannaan toimeen kuntatasolla. Kuntien yllä­pitämät kevyen liikenteen väylät ja arjen liikkumista tukevat ympäristöt ovat tasa-arvoteko. Liikuntapoliittisen päätöksenteon ja liikunnan edellytysten luomisen tueksi tarvitaan jatkossakin sukupuolittain eriteltyä tietoa. Tiedon keräämistä tulee jatkaa säännöllisesti ja systemaattisesti.