Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää liukastumis- ja kaatumistapaturmien yleisyyttä, taustaa ja ehkäisytyötä toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tavoitteina oli myös tarkastella talvikunnossapidon ja jalankulkusääpalveluiden merkitystä liukastumistapaturmien ehkäisytyössä ja kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmien vuosittaista lukumäärää, kustannuksia ja riskiä selvitettiin eri aineistoja yhdistävällä tilastoanalyysillä. Liukastumistapaturmien piirteitä, kokemuksia talvikunnossapidosta sekä jalankulkusääpalveluista kerättiin kyselyllä. Kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarkasteltiin sisällön- ja paikkatietoanalyysillä. Tuloksia täydennettiin asiantuntijakyselyllä sekä -työpajalla.

Tulokset osoittivat, että liukastumis- ja kaatumistapaturmat ovat hyvin yleisiä. Lisäksi tapaturmista kertyy vuosittain merkittäviä kustannuksia. Liukastumistapaturman taustalla vaikuttavat tyypillisesti liukkaat olosuhteet, talvikunnossapidon puutteet tai keliin sopimattomat kengät, ja niiden seuraukset jakautuvat väestöryhmille epätasaisesti. Tulokset osoittavat, että jalankulun turvallisuus talviolosuhteilla on edelleen huolestuttavalla tasolla. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien liukkaiden kelien ja väestön ikääntymisen myötä liukastumistapaturmia on todennäköisesti jatkossa enemmän, ja niiden seuraukset voivat olla entistä vakavampia.

Tutkimuksen tulosten perusteella on mahdollista suositella, että liukastumis- ja kaatumistapaturmien tilastointia tulisi parantaa. Lisäksi liikenneturvallisuustyötä tulisi laajentaa sisältämään jalankulkijoiden yksittäisonnettomuudet. Myös Ilmatieteen laitoksen viranomaistoimintana toteutetun liukkaan jalankulkusään varoittamisen näkyvyyttä tulisi nostaa mediassa samalle tasolle muun säävaroittamisen kanssa.