Vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantoon liittyvä projektikehitys on Suomessa vilkasta. Kehitysesteitä ovat tällä hetkellä keskeneräinen EU-tasoinen lainsäädäntö ja tulevaisuudessa kova kansainvälinen kilpailu ja epävarmuudet kysynnästä, koska vedyn ja sähköpolttoaineiden kilpailukyky fossiilisiin vastineisiinsa verrattuna edellyttää voimakasta poliittista ohjausta. Valtion rooleiksi vetytalouden kehittämisessä nousevat esille poliittisten linjausten tekeminen kansallisista tavoitteista ja toimenpiteistä, mahdollisten strategisten intressien määrittely, energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kehittämistarpeiden huomiointi, teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien edistäminen (ml. kaikki taloudellisen ohjauksen keinot) sekä omistajaohjaus nykyisten valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden kautta. Suomessa liikkeellä olevien tuotantohankkeiden määrä ja laajuus viittaavat siihen, ettei tuotantotoiminnassa ole tarvetta uusien valtion hankekehitysyhtiöiden perustamiselle. Tällä hetkellä ei ole vielä selvää, millainen vedynsiirtoinfrastruktuurin rooli Suomessa olisi. Valtion mahdolliselle roolille vedynsiirtoverkkojen kehittäjänä ja verkonhaltijana on useita vaihtoehtoja. Maakaasu-, sähkö- ja vetyverkkoliiketoiminnat ja näihin liittyvät järjestelmävastuut on eriytettävä toisistaan vähintään kirjanpidollisesti ristisubvention välttämiseksi. Gasgrid Finland on 100 % valtio-omisteinen yhtiö, jolloin omistajaohjauksella yhtiölle voidaan asettaa yhteiskunnan kannalta tärkeiksi katsottuja strategisia tehtäviä. Marinin hallitus antoi syksyn 2021 budjettiriihessä toimeksiannon arvioida eri vaihtoehdot riittävän vedyntuotannon ja -jakelun syntymisen varmistamiseksi, yhtenä vaihtoehtona kansallisen vety-yhtiön perustaminen tukemaan vetyklusterin ja -infran kehittymistä. Afry on laatinut Valtion rooli vetytaloudessa -raportin TEM:n, VNK:n ja VM:n ohjaamassa valmistelussa.