Ilmastonmuutoksen vaikutukset eri toimialoilla ovat usein seurausta usean meteorologisen tekijän ja niiden muuttumisen yhteisvaikutuksesta yhdistettynä haavoittuvuuteen ja altistumiseen. Raportissa kuvataan skenaarioita valittujen meteorologisten tekijöiden yhdistelmistä, ja kehys, joka integroi ilmasto- ja sosioekonomisia skenaarioita Suomessa.

Tulevaisuuden muutoksia termisessä kasvukaudessa ja kuivuusriskissä tutkittiin erittäin korkean resoluution ilmastomallilla ja kuivuusindeksillä (VPD), joka yhdistää ilman lämpötilaa ja kosteutta. Vuosisadan loppuun mennessä kasvukausi pitenee, mutta kuivuuden lisääntyminen rajoittaa saatavia hyötyjä kaikkialla Suomessa.

Maailmanlaajuisten CMIP6-ilmastomallien avulla tutkittiin talvisin kertyvää pakkassummaa ja vesisateiden yleistymistä keskitalvella yhdistämällä lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Pakkassummat vähenevät absoluuttisesti eniten Lapissa, mutta suhteellisesti eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keskimääräisen päästöskenaarion mukaan Helsingissä yli 60 % ja Rovaniemellä 20 % talvisateista tulisi vuosisadan lopussa vetenä.

Kansalliset sosioekonomiset kehityspolut, jotka perustuvat maailmanlaajuisiin sosio­ekonomisiin kehityspolkuihin (SSP), ovat saatavilla maa- ja elintarvikealalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Maakunnallisten, järjestelmätason SSP-pohjaisten skenaarioiden ja narratiivien yhteiskehittäminen on alkuvaiheessa.