Tulosten mukaan 41 % kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä oli kohdannut kaupanesteitä vuosina 2019–22. 5/6 esteistä oli kohdattu EU:n ulkopuolella, yleisimmin Venäjällä, USA:ssa ja Kiinassa. Näyttäisi siltä, että esteitä on aiempaa yleisemmin kohdattu USA:ssa. EU:ssa oli yleisimmin kohdattu ns. teknisiä kaupanesteitä (mm. paikalliset standardit) ja kilpailua vääristäviä kaupanesteitä.

Teimme numeerisen analyysin maailmankaupan tilastoaineistolla, joka sisälsi myös tullien ulkopuolisia kaupanesteitä. Näiden muiden esteiden huomioiminen ei vaikuttanut siihen, kuinka tavalliset tullit muuttavat kauppaa. Toisaalta muiden kaupan esteiden vaikutus vaihtelee riippuen esteestä ja toimialasta. Määrälliset esteet, polkumyyntitullit ja tasoitustullit ovat yhteydessä vähentyneeseen kauppaan. Sen sijaan tekniset kaupan esteet ovat yhteydessä suurempaan kaupan määrään. Jotkut esteet voivat tehdä tuotteesta turvallisemman, mikä edistää eikä vähentää kauppaa.

Arvoketjuja koskevien tulosten mukaan 2020-22 peräti puolet yrityksistä oli kärsinyt arvoketjuhäiriöistä. Häiriöt olivat yleisiä kaikilla aloilla ja kaikissa yrityskokoluokissa. Yritykset ovat reagoineet häiriöihin eri tavoin. Isot yritykset ovat hajauttaneet hankintojaan useampaan maahan ja lisänneet ostojaan lähialueilta. Sen sijaan keskisuuret ja osin myös pienet yritykset ovat lisänneet ostojaan kotimaasta.