Seuratoiminta muuttuu ja polarisoituu. Suuret seurat ovat entistä suurempia ja ammattimaisempia. Seuratoiminnan toisella laidalla on yhä enemmän erilaisia pieniä seuroja. Tietoa pienistä seuroista ja niiden toiminnasta on vähän. Tämä selvitys perehtyy liikuntaa ja urheilua päätarkoituksenaan toteuttaviin alle 50 jäsenen rekisteröityihin yhdistyksiin. Tällaisia on Suomessa noin 2 000–2 500.

Pienten seurojen toiminnan pääpaino on aikuisikäisten harrasteliikunnassa. Tavoitteellisen kilpaurheilun seuroja on kuusi prosenttia. Uusissa – ja yksilölajeissa pienten seurojen rooli ja merkitys on keskimääräistä suurempi.

Pienten seurojen vuositulojen keskiarvo on 6 427 euroa. Suurin vuosittainen kuluerä on liikuntaolosuhteisiin liittyvät maksut (noin 50 % seuroista). Joka kolmas seura järjestää toimintaa yritysten ylläpitämissä tiloissa.

Pienen seuran hallinto ja johtaminen on järjestetty pääosin (80 % seuroista) hyvän hallintotavan ja yhdistyslain periaatteiden mukaisesti. Pienten seurojen suurimmiksi vahvuuksiksi arvioitiin yhteisöllisyys ja toiminnan ketteryys. Heikkouksiksi arvioitiin vakauden puute, sekä uusien jäsenten ja resurssien hankintakyky.

Pienten seurojen rooli ja merkitys vaihtelee: se on pieni suurten valtalajien kilpaurheilun elinvoimalle, mutta liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimalle suuri. Valtion, kuntien ja lajiliittojen olisi hyvä pohtia pienten seurojen roolia ja merkitystä tulevaisuuden liikuntakulttuurille: Onko neljäs sektori parempi kasvualusta pienimuotoiselle seuratoiminnalle kuin perinteinen kolmas sektori.