Uudistetun kansalliskielistrategian mukaan käynnistetään selvitys, jossa kartoitetaan kansalliskielten ja muiden kielten osaamista ministeriöissä ja valtion viranomaisissa.

Selvitys valtion henkilöstön kielitaidosta koostuu seuraavista aineistoista, joita on kerätty vuoden 2022 aikana: 1. Väestötietojärjestelmään rekisteröity äidinkieli, 2. Kirjaukset Osaavaan, 3. Kysely kielitaidosta tuomioistuimille sekä 4. Kysely kielitaidosta virastoille, jotka eivät käytä Osaava-työkalua.

Väestötietojärjestelmän rekisteritiedot antavat kattavan kuvan siitä, kuinka moni valtion henkilöstöstä puhuu äidinkielenään suomea, ruotsia tai jotain muuta kieltä. Valtion henkilöstöstä 94,70 % on suomenkielisiä ja noin 3,7 % ruotsinkielisiä vaikka väestöstä keskimäärin 86,5 % on suomenkielisiä ja 5,2 % ruotsinkielisiä. Selvitys ei anna vastausta erojen syihin, mutta voidaan todeta, että ero on merkittävä.

Muut aineistot koostuvat vastaajien itse kirjaamista tiedoista. Aineistoista käy ilmi, että suurimmalla osalla vastaajista on omasta mielestään parempi englannin kuin ruotsin kielen taito.

Jatkossa olisi olennaista selvittää syitä ruotsinkielisten alhaiseen osuuteen eri hallinnonaloilla ja sitä, mistä erot viranomaisten henkilöstön kielitaidossa johtuvat.