KATOT-hanke arvioi merialuekohtaisesti kuormituskatot rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseksi: Saaristomerelle 1794 t N/v ja 126 t P/v, Selkämerelle 7973 t N/v ja 302 t P/v ja Suomenlahdelle 4 401 t N/ 194 t P/v.

Suomesta päätyy Itämereen jokien kuljettamana ja suorana pistekuormana keskimäärin 77000 t/v N ja 3900 t/v P. Eri kuormituslähteiden osuudet ravinnepäästöistä vaihtelevat merialueittain: Maatalous on suurin kuormituslähde paitsi Perämerellä, missä luonnonhuuhtouman ja metsätalouden osuus korostuu. Kalankasvatuksen osuus kuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti merkittävä Saaristomerellä

Edes maatalouden, metsätalouden ja kalankasvatuksen mittavat vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä hyvän tilan saavuttamiseen seuraavan 30 v. aikana. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista erityisesti maatalousmaalta. Toimenpiteillä on kuitenkin mahdollista parantaa merialueiden tilaa.

Hanke suosittelee mm. 1) maatalouden tukimuutoksia edistämään heikkotuottoisten peltojen siirtämistä muuhun käyttöön, 2) ravinnetietovarannon perustamista tukemaan lannoituksen enimmäisrajojen valvontaa ja vesiensuojelutoimien kohdentamista, 3) sanktioita tai kannustimia tukemaan jatkuvapeitteisen metsänhoidon käyttöönottoa turvemailla, 4) laajempaa lupavelvoitetta metsäojitukseen, 5) kalankasvatuksen kiertovesilaitosten toimintaedellytysten parantamista.