Selvityshenkilöt kokosivat sosiaalihuollon porrasteisuuden tilannekuvaa haastattelemalla ja järjestämällä skenaariotyöpajoja, joihin osallistui neljältä yhteistyöalueelta 119 sote-johtoa edustavaa henkilöä. Näkemyksiä porrasteisuudesta pohdittiin kolmen skenaarion pohjalta: terveydenhuoltolähtöinen, sosiaalihuoltolähtöinen ja sote-integraatioon pohjautuva malli. Etelä-Suomessa työskentely tapahtui toisin, koska YTA-tasoisen porrastuksen mahdollisuudet ovat erilaiset Uudenmaan erillislain vuoksi.

Hyvinvointialueilla on menossa muutos, jossa palveluja kootaan yhteen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja integroidaan ja keskitetään. Sosiaalihuollossa ei ole käytetty porrastuskäsitettä, mutta asia on tuttu ja keskustelu sen pohjalta luontevaa. Yhteistyöalue on vielä vieras ja näkemykset sen tuomasta lisäarvosta sosiaalipalveluille haparoivia.

Selvityshenkilöt ehdottavat, että porrastuskäsite otetaan käyttöön, mutta sosiaalihuollon omista lähtökohdista huolehtien muun muassa asiakassuhteen jatkuvuudesta ja lähipalveluista. Jos halutaan porrastuksen etenevän, vaatii se lainsäädännön selkiyttämistä ja kansallista tukea eri tavoilla. Pääehdotus on, että sosiaalihuoltolain 33 a § pohjalta nimetään välittömästi määräaikainen toimielin kokoaman tietopohjaa ja tekemään suosituksia YTA-tasoisesti järjestettävistä sosiaalipalveluista sekä kansallisesti keskitettävistä palveluista.

Muut ehdotukset koskevat yksityisiä palveluntuottajia, sote-valmiuskeskuksia, erikoistumis- ja jatkokoulutuksia sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.