Pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tukevat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, osaamisen ja jatkuvan ammatillisen kehittämisen varmistamista. Koulutusmääriä lisätään ja koulutuksen rakenteita kehitetään, parannetaan mahdollisuuksia erikoistumiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä tarkastellaan valtion koulutuskorvauksia osana tuottavuusohjelmaa.

Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kansallisessa määrittelyssä vuonna 2021 on laadittu arviot erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeesta keskimäärin vuosina 2022–2026 palvelusektoreittain. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä 1.1.2023 on ollut tarpeen selvittää kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve alueittain ja erikoisaloittain huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaiset hyvinvointialueiden TKKI-tehtävät sekä yhteistyöalueella tehtävä yhteistyö.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti 1.6.2023 selvitystyön koskien kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitua tarvetta hyvinvointialueilla vuosina 2024-2028. Selvityshenkilönä toimi TtT Liisa Karhe ja selvitys toteutettiin yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon ja Suomen Sairaanhoitajien kanssa. Selvitystä tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjaustehtävässä osana hyvinvointialueiden arviointia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamista.

Tämä raportti sisältää muodostetun tietopohjan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoidusta määrällisestä tarpeesta vuoteen 2028 sekä ehdotukset koskien tietopohjan kehittämistä, erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja rahoitustarvetta.