Tämä ikäohjelman neljäs seurantaraportti keskittyy erittelemään yli 55-vuotiaiden asemaa työelämässä. Syynä on se, että heidän työllisyytensä on kaikista ikäryhmistä kehnoin.

Vuonna 2001 ikääntyneitten työllisyys kuitenkin parani kaikista ikäryhmistä eniten. Näin kävi myös vuotta aikaisemmin. Kansallisen Ikäohjelman toimikautena ikääntyneitten työllisyyden kasvu onkin ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa EU-maissa. Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin.

Ikääntyneiden työntekijöiden asema työelämässä on jonkin verran parantunut. Heidän työllisyysasteensa nousu johtuukin ennen muuta siitä, että he pysyvät entistä kauemmin työelämässä. Ikääntyneiden, 55 - 64-vuotiaiden, koulutustaso on matalampi kuin nuoremmilla työntekijöillä, mutta koulutus on parantunut nopeasti. Tämän johtuu siitä, että paremmin koulutetut nuoremmat ikäryhmät vanhenevat.

Myös ikääntyneiden työkyky on jonkin verran kohentunut vuodesta 2000. Heidän työkykynsä on kuitenkin edelleen selvästi heikompi kuin nuoremmilla työntekijöillä. Toisaalta 45 - 54-vuotiaiden työkyky on jonkin verran alentunut joka vuosi vuoden 1998 jälkeen. Tämä ei ennusta hyvää nykyisten 45 - 54-vuotiaiden tulevan työkyvyn kehityksestä.

Ikääntyneiden siirtyminen varhaiseläkkeille on pienentynyt 1990-luvulla. Eläkkeelle siirtymisikä jatkoi nousuaan vuonna 2001. Se oli 59,3 vuotta. Eläkkeiden alkavuus ei viime vuosikymmenen lopulla ole enää kuitenkaan oleellisesti myöhentynyt.

Ikääntyneet näkevät, että työttömäksi joutuessaan heidän mahdollisuutensa saada uutta työtä ovat vähäiset. Työttömien 55 - 64-vuotiaiden vaikeus työllistyä muodostaakin ikääntyneitten keskeisen työmarkkina-ongelman