Työryhmän tehtävänä on ollut suunnitella 1.6.2004 alkaen EU:n alueella käyttöönotettavan eurooppalaisen sairaanhoitokortin käyttöönotto ja toimeenpano Suomessa. Kortti mahdollistaa sairaanhoidon saamisen ja korvauksen hoidosta oleskeltaessa tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa. Eri jäsenvaltioissa myönnettävät kortit ovat ulkoasultaan ja tekniseltä toteutukseltaan yhteneväisiä. Käyttöönotettava kortti korvaa tähän asti käytetyt paperiset lomakkeet.

Työryhmän laatiman käyttöönottosuunnitelman mukaan Suomessa otetaan 1.6.2004 lukien käyttöön eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka sisältää sekä suomen- että ruotsinkielisen tekstin. Samasta ajankohdasta lukien varaudutaan myös muiden jäsenvaltioiden antamien korttien käyttöön Suomessa. Muissa EU:n jäsenvaltioissa käytettävän suomalaisen kortin myöntää kirjallisen hakemuksen perusteella Kela. Kortti on hakijalle ilmainen. Korttia ei voi saada Kelan toimistosta odottaessa mutta kiireellisissä tapauksissa voidaan antaa väliaikainen paperitodistus ulkomailla tarvittavien sairaanhoitoetuuksien saamisen varmistamiseksi. Kortit valmistaa ulkopuolinen korttitoimittaja, jonka valinnan Kela kilpailuttaa EU:n laajuisesti julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä säädetyllä tavalla. Suomalainen versio eurooppalaisesta sairaanhoitokortista voidaan myöntää henkilölle, jolla on Suomessa oikeus sairaanhoitoon. Suomessa myönnettävä kortti on lähtökohtaisesti voimassa kaksi vuotta kerrallaan, ellei oikeuden sairaanhoitoon tiedetä päättyvän jo aiemmin. Kortin voimassaolon päättyessä tilalle myönnetään automattisesti ilman eri hakemusta uusi kortti myöntöedellytysten pysyttyä ennallaan.

Muissa jäsenvaltioissa myönnetyn sairaanhoitokortin haltijalla on Suomessa julkisen terveydenhuollon yksiköissä oikeus sairaanhoitoon samoin edellytyksin kuin Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä. Ulkomaisen kortin haltijalla on myös oikeus Kelan maksamiin sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin esimerkiksi lääkkeistä sekä yksityislääkärin palkkioista ja tutkimus- ja hoitokuluista.

Annetun sairaanhoidon kustannukset laskutetaan pääsääntöisesti jäsenvaltioiden välillä siten, että kortin myöntänyt valtio korvaa hoitoa antaneelle valtiolle syntyneet kustannukset. Suomessa valtio vastaa suomalaisen kortin käytöstä ulkomailla aiheutuneista kuluista. Kustannusvastuu on olemassa voimassaolevan kortin oikeudettomastakin käytöstä aiheutuvista kustannuksista, joten epäselvissä tapauksissa on kortinhaltijan henkilöllisyydestä varmistuttava. Ulkomaisen kortin käyttöön Suomessa liittyvien laskutustietojen välittämiseen terveydenhuollon yksiköistä laskutuksen hoitavalle Kelalle on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kortin käyttöönottoon liittyvä, samoin kuin ns. jatkuva tiedotus on pääasiassa kortin myöntäjän eli Kelan vastuulla. Toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn kortin kanssa työnsä puolesta tekemisiin joutuvien henkilöiden, kuten julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevien koulutuksesta vastaavat Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö.