Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015. Tässä ns. Kehas-ohjelmassa tavoitteena oli tuottaa yhteensä 3 600 uutta asuntoa laitoksista ja lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille. Vuonna 2012 valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen, jossa asetetaan tavoitteeksi lopettaa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasuminen vuoteen 2020 mennessä. Tässä arvioinnissa tarkastellaan, miten Kehas-ohjelma on onnistunut tavoitteissaan laitosasumisen purkamiseksi sekä yksilöllisten ja monimuotoisten asumisratkaisujen edistämiseksi kehitysvammaisille ihmisille. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myöntämien investointiavustusten rooli ohjelman toteutuksessa sekä asumisen ja asumispalvelujen kehittämistarpeiden kartoitus vuosille 2016–2020. Aineisto koostuu valtio-, kunta- ja järjestötoimijoiden sekä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän omaistensa haastatteluista. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty selvitys-, dokumentti- ja tilastoaineistoa. Arvioinnin tulosten mukaan Kehas-ohjelman tavoitteet nauttivat laaja tukea. Ohjelman myötä ministeriöille, kunnille, palveluntuottajille ja erityishuoltopiireille on muodostunut yhteinen tahtotila ja sitoutuminen tavoitteeseen laitosasumisen purkamiseksi. Ohjelma on luonut uusia yhteistyöverkostoja kuntiin ja laajentanut poikkihallinnollista ajattelua sekä myötävaikuttanut uusien toimintatapojen luomiseen. Laitoshoidon purku on lähtenyt hyvin vauhtiin, mutta tavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. ARA:n rahoituksella tuotettiin ohjelmakaudella yli 2 500 asuntoa. Jos huomioidaan tämän uustuotannon lisäksi myös asuntohankinta, ARA pääsi tavoitteeseensa. RAY:n rahoituksella hankittiin lähes 400 asuntoa, mikä on noin puolet ohjelman mukaisesta RAY:n enimmäismäärästä. Suurin osa kuntatoimijoista oli tyytyväisiä ARA:n ja RAY:n avustuksiin, ja erityisesti ARA:n investointiavustusta käytettiin aktiivisesti. Vuokratason pitäminen kohtuullisena ei arvioinnin mukaan onnistuisi lainkaan ilman ARA:n avustuksia. Toteutuneet kohteet ovat suurelta osin olleet 15-paikkaisia tai suurempia ryhmäkoteja. Kehas-ohjelman toteutuksessa haasteena on ollut, että hajautettuja asumisratkaisuja ei ole toteutettu riittävästi ja asumiseen liittyvät palvelut eivät ole kehittyneet samaa tahtia laitosasumisen purun ja uuden asuntotuotannon kanssa. Kehittämissuosituksina esitetään mm., että valtion strategista ohjausta tulee jatkaa ja kiinnittää erityistä huomiota monipuolisten asumisratkaisujen ja niitä tukevien palveluiden kehittämiseen. Investointitukia pitää suunnata erityisesti monipuolisten asumisratkaisuiden aikaansaamiseksi ja edistämään asumista tavallisessa asuntokannassa. Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän omaistensa osallisuutta tulee vahvistaa asumisratkaisuja valittaessa. Asumisratkaisun pitää aina perustua yksilölliseen tarpeeseen ja yksilön toiveita kunnioittaen. Yleisellä tasolla tulee lisätä tietoa kehitysvammaisuudesta ja muokata asenneilmapiiriä myönteiseksi erilaisia asujia kohtaan.