KUULTO-toimintakokeilu oli paikallisen kulttuuripolitiikan ja kulttuurityön ”laboratorio”, jossa tutkittiin kulttuuritoimintaan osallistumisen lisäämistä erityisillä alueilla: kunnissa, joissa kulttuuritoiminnan kokonaismenot olivat keskimääräistä alhaisemmat tai joissa oli kuntaliitoksen aiheuttamia haasteita. Lisäksi tarkastelussa oli kuntien asukkaiden osallistumisen lisääminen palautteenannossa ja toiminnan suunnittelussa. Lähes 200:sta laboratorioon hakeneesta kunnasta tai yhdistyksestä valittiin 22 toimijaa ja ne kattoivat alueellisesti 44 kuntaa. Toimintakokeilut olivat muutokseen tähtääviä. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän vuoden erillisrahoituksen turvin tavoiteltiin uusia käytäntöjä ja mallinnettiin niitä omaan ja muiden käyttöön. Ne olivat interventioita, mutta toimintatutkimuksena niiden sisältämät prosessit liikkuivat alhaalta ylöspäin. Toimijat määrittelivät sen, minkälaisia toimenpiteitä he kehittivät ja toteuttivat pyrkiessään lisäämään kuntalaisten kulttuuritoimintaan osallistumista ja mahdollistamaan heidän osallistumisensa toiminnan kehittämiseen.

Tässä julkaisussa kysytään, (a) minkälaisin toimenpitein päästiin tavoitteen kannalta optimaalisiin tuloksiin (sekä tasa-arvon lisäämiseen että kestäviin käytäntöihin), (b) mitkä olivat mahdollisten epäonnistumisten syyt, (c) minkälaisia toiveita toimintakokeilut esittivät valtionhallinnolle kulttuuritoimintojen saavutettavuuden lisäämiseksi ja (d) minkälaisia keinoja ja valmiuksia valtionhallinnolla on vastata näihin toiveisiin. Julkaisun aineisto koostuu seuraavista kokonaisuuksista: (a) KUULTO-kokeilun toimijoiden viikkopäiväkirjat ja ensimmäisen arvioinnin aineistot, (b) vuoden vaihteessa 2014-2015 toteutetun toimintakokeiluille osoitetun kyselyn tulokset täydennettynä haastatteluilla ja (c) asiantuntijaryhmältä DELFOI-menetelmällä koottu aineisto.

KUULTO-toimintakokeilujen aikaansaamat uudet toimintatavat toivat uusia painopisteitä kuntien kulttuuritoiminnan organisointiin: Taiteilijoiden työskentelyn ja yhteisöllisten työmenetelmien vahvistaminen, kuntalaisten uudet kuulemisen muodot, erilaisten toimijoiden välisen yhteistyön välttämättömyys ja kunnallisen kulttuuritoiminnan järjestämisvastuu peruspalveluna niin, että siitä vastaa/vat henkilö/t kuntaorganisaatiossa. Samalla tuotettiin paljon ehdotuksia, suosituksia, opastuksia ja ideoita standardeiksi paikallisen kulttuuritoiminnan järjestelyissä pyrittäessä kulttuuritoimintaan osallistumista rajoittavien esteiden (alueelliset, sosiaaliset ja rakenteelliset) poistamiseen.

KUULTO kokonaisuudessaan onnistui kehittämään ja testaamaan useita tapoja organisoida kulttuuritoimintoja ja lisätä kuntien asukkaiden kulttuuritoimintoihin osallistumista. Mitä selkeämmin toimintakokeilun hakemus oli kirjoitettu tai toimintakokeilun idea saatu alkuvaiheessa rajattua, sitä paremmin kokeilun kaikki toteuttajat löysivät omat roolinsa, sitoutuivat toiminnan tavoitteisiin ja toteuttivat sektori-, sisältö- ja aluetasojen välisen yhteistyön. Toiminta jatkui erillisrahoituksen päätyttyä sellaisissa kunnissa, joissa toimintakokeilut eivät kokeneet toimintaympäristön jarruttavan toimintaansa. Vaikka kokeilutoimijat kokivat itsellään olevan liikkumavaraa ja he pystyivät toimimaan innovatiivisesti, kokemus toimintaympäristön jarruttamisesta oli vahva niissä kunnissa, joissa toiminta ei jatkunut erillisrahoituksen jälkeen. Taloudellisissa ongelmatilanteissa kunnan toimialat näyttävät omaksuvan defensiivisen ajattelun ja toimintaroolin, joka vaikuttaa suoraan siihen, että esimerkiksi muuten mahdolliset yhteistyömuodot jäävät toteutumatta.