Selvitys käsittelee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurien strategista kehittämistä. Sen lähtökohtana on Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014–2 020. Tutkimusinfrastruktuurien strateginen kehittäminen vaatii yhtenäistä tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa, joka ottaa huomioon sekä tutkimusinfrastruktuurien isäntäorganisaatioiden että muiden sidosryhmien toimet ja kansalliset toimintastrategiat.

Toimijatason nykytilan arvioimiksesi opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kesällä 2015 kyselyn korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurien strategisesta kehittämisestä. Kysely lähettiin kaikille opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan korkeakouluille ja julkisille tutkimuslaitoksille. Lisäksi sisäasianministeriö lähetti kyselyn pelastusopistolle ja poliisiammattikorkeakoululle. Kyselyn tavoitteena oli selvittää näkemyksiä tutkimusinfrastruktuuristrategioiden tai vastaavien ohjelmien tilasta, tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta, käytön avoimuudesta ja tiedon saatavuudesta sekä tutkimusinfrastruktuuripolitiikan nykytilasta ja sen kehittämistarpeista. Kysely laadittiin yhteistyössä Suomen tutkimusinfrastruktuurikomitean (TIK), tutkimuksen tuen ja hallinnon verkoston (TUHA) sekä Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen (ATT) kanssa. Selvityksen laati korkeakouluharjoittelija Joonas Hirn. Selvitys tukee kansallisen tutkimusinfrastruktuuri-strategian toimeenpanoa.

Selvitys osoittaa, että valtaosassa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia tutkimusinfrastruktuurit sisältyvät organisaation strategiaan tai muuhun ohjelmaan. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset mieltävät kansallisen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan tärkeäksi välineeksi tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä. Tiekartan tavoitteet tutkimusinfrastruktuurien kehittämisestä näkyvät myös toimijatasolla. Useimmissa organisaatioissa tutkimusinfrastruktuurien painopisteitä ovat niiden profiilialat. Kansallinen tutkimusinfrastruktuuripolitiikka on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten mukaan oikeasuuntaista. Kansalliset kehittämistarpeet liittyvät erityisesti tutkimusinfrastruktuurien avoimuuden ja yhteiskäytön tukemiseen.

Toimijoille yhteisiä kehityskohteita ovat tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyys, palveluiden tarjoaminen useammille tahoille (ml. yritykset), infrastruktuurin dokumentaation avoimuus sekä käyttöasteen nosto. Päätökset tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta perustuvat korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa pääasiallisesti tutkimusinfrastruktuuristrategiaan tai vastaavaan ohjelmaan. Tutkimusinfrastruktuureita rahoitetaan usein sisäisellä erillisrahoituksella.

Tutkimusinfrastruktuureista on yleisesti saatavilla hyvin tietoa esimerkiksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ulkoisilla ja sisäisillä verkkosivuilla. Osalla organisaatioista on käytössään jokin infrastruktuurien keskeiset tiedot sisältävä tekninen palvelu. Korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa on myös kiinnostusta osallistua kansallisen tietopankin toimintaan, jolla parannettaisiin tutkimusinfrastruktuureja koskevan tiedon saatavuutta.