Yrittäjyyden edistäminen on ollut jo vuosikymmenen suomalaisen korkeakoulupolitiikan tavoitteita. Opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmä sai valmiiksi vuonna 2009 raportin (OPM2009:10) tahtotiloineen, jonka mukaan ”jokaisessa korkeakoulussa on hyväksytty toimintatapa, jossa kannustetaan ja tarjotaan valmiuksia yrittäjän uralle, synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle.” Lisäksi raportissa esitettiin lukuisia toimenpiteitä, joilla tämä visio on mahdollista saavuttaa. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö teetti Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT) selvityksen yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivojen (OPM2009:7) toteutumisesta eri koulutusasteilla. Selvityksestä kävi ilmi, että yrittäjyyden tukeminen näkyy hyvin eri tavoin korkeakoulujen toiminnassa ja siinä todettiin, että ennen uusien konkreettisten korkea-astetta koskevien yrittäjyystavoitteiden esittämistä korkeakoulujen nykykäytännöt asiassa on selvitettävä erikseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti tehdä keväällä 2015 kyselyn yliopistoille ja ammattikorkeakouluille selvittääkseen korkeakoulujen yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja ja em. vision toteutumista. Kyselyn rakentamisessa käytettiin apuna OPM-raporttia vuodelta 2009, Euroopan komission HEInnovate -hanketta, joka perustuu komission ja OECD:n yrittäjämäisen korkeakoulun viitekehykselle, Lappeenrannan teknillisen yliopiston arviointia sekä Suomen Yrittäjien asiantuntemusta.

Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa erilaisista toimenpiteistä, joiden avulla korkeakoulut edistävät yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Kysely lähetettiin 39 korkeakoulun (14 yliopistoa, 24 ammattikorkeakoulua + MPKK) rehtorille, joita pyydettiin vastaamaan kyselyyn koko korkeakoulun näkökulmasta. Kyselyyn saadut 37 vastausta tulivat 35 korkeakoulusta, kaksi korkeakoulua lähetti kyselyyn useamman kuin yhden vastauksen. Vastaamatta jätti kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua.

Verkkokysely oli luonteeltaan itsearviointi. Kysymykset oli aseteltu monivalintaväittämiksi, joihin vastattiin skaalalla 0–5 siitä näkökulmasta, miten hyvin tai huonosti väittämä kuvaa korkeakoulun tilaa. Väittämien perään oli jätetty tilaa täsmennyksille, esimerkeille ja avoimille kommenteille. Niiden lisäksi kyselyn lopussa oli viisi avointa kysymystä. Kyselyn aineistossa oli siis sekä määrällisiä että laadullisia elementtejä. Kyselyn vastauksia analysoitiin tarkastelemalla sekä kysymys- että vastaajakohtaisia keskiarvoja sekä vastausten hajontaa.

Selvityksen keskeinen tulos on se, että ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja edellä yrittäjyyden tukemisessa. Kuten em. LUT:in selvityksessäkin todetaan, erot korkeakoulujen välillä yrittäjyyden edistämisessä ovat huomattavia ja vaihtelua on paljon. Kyselyn pohjalta muodostettiin luokitus, jossa korkeakoulut jaettiin sektoreittain kahteen luokkaan toimiensa mukaisesti: yrittäjämäinen yliopisto ja yrittäjyyttä tukeva yliopisto sekä yrittäjämäinen ammattikorkeakoulu ja yrittäjyyttä tukeva ammattikorkeakoulu. Luokat kertovat monipuolisesti eri tavoista tukea yrittäjyyttä ja auttavat ministeriötä seuraamaan yrittäjyyttä tukevien toimien edistymistä korkeakouluissa.