Hankkeen päätavoitteena on ollut tuottaa perusselvitys kotimaisista digitaalisista sisältömarkkinoista. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut lisätä alan eri toimijoiden keskinäistä ymmärrystä toistensa toiminnasta digitaalisessa ympäristössä, pyrkiä kasvattamaan digitaalisia sisältömarkkinoita Suomessa ja erityisesti kotimaisten sisältöjen osuutta niistä sekä pyrkiä kehittämään suomalaisten digitaalista sisältöliiketoimintaa tekevien liiketoimintamahdollisuuksia.

Raportissa on esitelty digitaalisen sisältöliiketoiminnan ekosysteemi, keskeiset ansaintamallit, markkinatilanne sekä kuluttajia, teknologiaa, kilpailua, globalisaatiota ja sääntelyä koskevat keskeiset trendit, jotka ohjaavat kyseisten markkinoiden kehitystä.

Sisältöjen osalta raportissa on käsitelty seuraavia osa-alueita: audiovisuaaliset sisällöt, kirjat, lehdistö (sanoma- ja aikakauslehdet), musiikki, pelit, radio ja verkkosisältöpalvelut. Kunkin osa-alueen osalta on käsitelty markkinatilanne, esitelty ekosysteemin erityispiirteet, esitetty niiden volyymi vuosilta 2011 ja 2013/2014 sekä tehty ennuste vuodelle 2017, käsitelty eri osapuolten tulonjakomallit sekä nostettu esiin potentiaalisia kasvun lähteitä.

Kasvun ja kehityksen edellytysten konkreettisina esimerkkitapauksina on esitelty ruotsalainen Spotify ja kotimainen Long Play.

Raportissa esitettyjen ennusteiden mukaan digitaalisen osuus kotimaisesta sisältöliiketoiminnasta raportissa käsiteltyjen osa-alueiden osalta on vuonna 2017 noin 15 %. Kehitys on kahtiajakoinen. Yhtäältä on osa-alueita, kuten musiikki ja pelit, joiden oletetaan olevan jo lähes täysin digitaalisia vuonna 2017. Toisaalta muilla osa-alueilla digitaalinen muodostaa tuolloin edelleen vasta pienen mutta nopeasti kasvavan osan kokonaistuloista.

Ratkaisevaa kotimaisten sisältöjen ja alan toimijoiden menestyksen kannalta on, miten vahvan siteen ne onnistuvat luomaan kotimaisten kuluttajien kanssa. Myös kuluttajadatan hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on avainasemassa.

Viime kädessä ratkaisevinta on yksittäisten yritysten ja alan muiden toimijoiden kyky tehdä oikeita strategisia valintoja, toteuttaa ne ja uudistua sekä toimia ekosysteemeissä kaikkia osapuolia hyödyttäen.

Digitaalisen sisältöliiketoiminnan kannalta on oleellista, että se voi tapahtua puitteissa, joka takaa kaikille tasaveroiset toiminnan edellytykset. Yksittäisten tekijöiden ja sisällöntuotantoyritysten kannalta kriittistä on se, että oikeuksien käytöstä saadaan aina kohtuulliset korvaukset eikä markkinoilla esiinny niiden arvoon vaikuttavia häiriöitä.

Jos raportissa esitetyissä toimenpiteissä ei onnistuta, sisältömarkkinoiden arvo voi monilla osa-alueilla pudota merkittävästikin lähivuosina. Kasvua voidaan hakea lähinnä kahdesta lähteestä: kotimaassa uusien ansaintamallien hyödyntämisestä sekä rajojemme ulkopuolella kansainvälistymisestä ja viennistä.