Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus kilpailukykyisen audiovisuaalisen tuotantokannustinjärjestelmän toteuttamiseksi Suomessa. Tuotantokannustinjärjestelmällä tarkoitetaan julkisrahoitteista järjestelmää, joissa audiovisuaaliset tuotannot saavat palautuksena etukäteen määrätyn osan kyseisen maan alueella tapahtuvasta kulutuksesta. Tuotantokannustinjärjestelmiä on otettu käyttöön useissa Euroopan maissa. Kansainväliset tuotannot ja enenevässä määrin myös suomalaiset tuotannot hakeutuvat sellaisiin maihin, joissa järjestelmä on käytössä.

Työryhmä ehdottaa Suomeen mallia, jossa hyvitys maksetaan Suomessa tapahtuneen tuotannon tuottajan tilille jälkikäteen toteutuneen kulutuksen perusteella (ns. maksuhyvitysmalli). Työryhmä pitää tätä mallia yksinkertaisempana ja läpinäkyvämpänä sekä paremmin Suomeen sopivana kuin verojärjestelmän puitteissa toteutettavia malleja. Kannustinjärjestelmä toteutettaisiin toistaiseksi voimassa olevana ja sen toteutumista ja vaikuttavuutta seurattaisiin järjestelmällisesti.

Työryhmän ehdotuksen mukaan maksuhyvitys olisi enintään 25 % hyvityskelpoisesta kulutuksesta. Maksuhyvitystä voisi hakea tuotantoon tai sen osaan, joka täyttää kulttuurituotteen peruskriteerit. Audiovisuaalisten tuotantojen eri genreille (pitkä näytelmäelokuva, dokumenttielokuva, animaatiot ja sarjamuotoinen fiktio) asetettaisiin kullekin omat Suomessa vaadittavat minimikulutusehdot sekä vastaavasti kullekin genrelle oma tuotannon kokonaisbudjetin vähimmäismäärä. Maksuhyvitys olisi Euroopan Unionin valtiontukisäännöksissä tarkoitettua valtiontukea ja se toteutettaisiin ns. yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa.

Kannustimen hallinnoinnin ja rahoituksen suhteen työryhmä esittää kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia. Jos kannustimen rahoitus osoitettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan, järjestelmän hallinnoinnista voisi huolehtia Suomen elokuvasäätiö. Toinen vaihtoehto olisi, että kannustimen rahoitus olisi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa ja hallinnoinnista vastaisi TEKES. Työryhmä esittää, että kannustinjärjestelmään osoitettaisiin valtion talousarviossa 10 miljoonan euron määräraha.

Kannustinjärjestelmän tarkoituksena on toimia sekä yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen että audiovisuaalisen kulttuurin kehittymisen välineenä. Kannustinjärjestelmillä on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia sekä audiovisuaalisen alan työllisyyteen, osaamiseen ja viennin kehittymiseen että elinkeinoelämän virkistymiseen ja maan eri alueiden elinvoimaisuuteen. Kannustimeen sijoitetun valtion rahoituksen on arvioitu maksavan itsensä takaisin tuotantomäärien kokonaiskasvun ja taloudellisten kerrannaisvaikutusten myötä