Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 7.12.2012 työryhmän uudistamaan päivähoitoa koskevia säädöksiä. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän asettamisen taustalla olivat hallitusohjelma ja valtioneuvoston 15.12.2011 päättämä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, joiden mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Työryhmän toimikautena oli 7.12.2012 – 28.2.2014.

Työryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset. Työryhmän tuli ottaa huomioon muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Esitys tuli valmistella valtion talouden kehysten puitteissa. Työryhmän tuli erityisesti huomioida lasten ja lapsiperheiden mahdollisuudet saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Työryhmän työhön on keskeisesti vaikuttanut hallituksen 29.8.2013 antama rakennepoliittinen ohjelma ja ohjelmaa koskevat 29.11.2013 julkistetut toimenpidepäätökset.

Keskeiset uudistusesitykset nykyisiin säädöksiin verrattuna ovat varhaiskasvatuksen määrittely ja tavoitteet, monialaisen yhteistyön korostaminen ja toiminnan järjestäjälle esitetty velvoite seurata varhaiskasvatusympäristön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta kolmen vuoden välein. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki esitetään järjestettäväksi kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet esitetään Opetushallituksen laadittavaksi ja velvoittavasti noudatettavaksi. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma esitetään myös laadittavaksi velvoittavina. Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksesta ja järjestäjän velvollisuuksista arvioida antamaansa varhaiskasvatusta ehdotetaan säädettäväksi laissa.

Työryhmä esittää selkiytyksiä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattinimikkeisiin ja tiukennuksia lastenhoitajien, perhepäivähoitajien ja avustajien kelpoisuusvaatimuksiin. Työryhmä esittää nykyistä henkilöstön mitoitusta säilytettäväksi ennallaan, paitsi 3-5 -vuotiaiden lasten osa-aikaiseen päivähoitoon sovellettaisiin suhdelukua 1:7. Lisäksi perhepäivähoitoryhmä voisi muodostua jatkossa enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaavasta määrästä lapsia. Nykyistä päiväkodin mitoituksesta poikkeamisen säännöstä on selkeytetty. Työryhmä esittää lakiin kirjattavaksi säännöstä, jossa yhdessä ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään kolme hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä. Työryhmä ei päätynyt esittämään hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaista subjektiivisen oikeuden rajaamista vaan esittää nykyisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä ennallaan.

Työryhmän näkemyksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaista hallintoa ja ohjausjärjestelmää tulisi virtaviivaistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimisi Opetushallitus. Valvira ei jatkossa olisi enää osa varhaiskasvatuksen hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Yksityisten palvelujen tulisi työryhmän näkemyksen mukaan olla jatkossakin ilmoituksenvaraisia.

Työryhmän esitys ei muodoltaan ja laajuudeltaan täytä hallituksen esitykselle asetettuja vaatimuksia. Esitys ei sisällä pykälämuotoisia esityksiä viranomaisia ja niiden toimivaltaa, valvontaa ja ohjausjärjestelmää sekä yksityistä palvelun tuottamista koskevista asioista, vaan näistä asioista työryhmä jätti näkemyksensä. Asiakasmaksuja on käsitelty erillisessä jaostossa tarkastelemalla vaihtoehtoja, joilla hoitoaikaan suhteutetut maksut voitaisiin toteuttaa. Monet lakityöryhmän käsittelyssä olleista asiakokonaisuuksista ja vaikutusten arvioinneista edellyttävät vielä jatkotoimenpiteitä. Työryhmän esityksiin on jätetty useita eriäviä mielipiteitä työryhmän jäsenten taholta.