Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 27.2.2012 työryhmän, jonka tavoitteena oli kehittää liikuntatiedon saavutettavuutta päätöksenteon eri tasoilla. Työryhmän havaintojen perusteella tiedon käyttöön ja hyödyntämiseen vaikuttavat tiedon soveltajien tai käyttäjien aika- ja muut resurssit. Yleisellä tasolla tietoa tuotetaan soveltajan näkökulmasta liikaa, päätöksenteon rytmiin epäsopivalla aikataululla ja päätöksenteon kannalta epärelevanteista aiheista. Työryhmän käsityksen mukaan liikunnan politiikkatoimissa tutkimustieto on tavalla tai toisella läsnä, mutta tutkimustiedon käyttöä ei usein systemaattisesti eritellä liikuntapoliittisissa asiakirjoissa. Tutkittua tietoa käytetään lähinnä politiikkatoimia perusteltaessa, mutta ei välttämättä niiden valmistelussa, suunnittelussa tai jälkikäteisarvioinnissa. Tieto on ihmisen oman prosessoinnin tulosta ja kontekstisidonnaista ja tieto muuttuu ymmärrykseksi kokemusten kautta. Työryhmä on huolissaan siitä, että hiljainen tieto jää herkästi näkymättömiin ja tiedon jakamisen sijaan tietoa jopa pantataan. Työryhmän käsityksen mukaan:

- liikuntaa käsittelevää tutkimustietoa on paljon, mutta se on hajanaisesti saatavilla. - päätöksenteko tarvitsee usein täsmätietoa tiiviissä muodossa ja nopealla aikataululla. Akateemisen tutkimuksen raportointikäytännöt eivät tue tiedon aktiivista välittymistä päätöksenteon käyttöön.
- eri toimijoiden ja tieteenalojen välinen vuoropuhelu on vähäistä.
- liikuntakulttuurissa kaivataan roolitusta ja vastuuta tiedonvälitystehtävän terävöittämiseksi. - liikuntakulttuurissa on tilausta arviointi- ja analyysitoiminnalle, jossa tietotuotantoa järjestelmällisesti tulkitaan päätöksenteon näkökulmasta.

Työryhmän tavoitteena on, että tietoa käytetään systemaattisesti päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa. Kyse on toimintakulttuurin muutoksesta, johon työryhmä esittää mm. seuraavia toimenpiteitä:

1) Opetus- ja kulttuuriministeriö terävöittää ohjauspolitiikkaansa mm. seuraavasti: - tutkimusyhteisöjä ohjataan tuottamaan tietoa liikuntapoliittiset tietotarpeet huomioiden ja asettamaan tavoitteet tutkimustulosten jalkauttamiselle - Liikuntatieteellistä Seuraa ohjataan vahvistamaan rooliansa tiedeviestinnän keskeisenä toimijana
- liikuntatieteellisiltä tutkimushankkeilta edellytetään tutkimusraportointia, jossa tuodaan ilmi tieteellisten tulosten lisäksi hankkeen merkitys liikuntapoliittisesti

2) Valtion liikuntaneuvoston tehtävät uudistetaan: - liikuntaneuvosto muutetaan liikuntalain uudistamisen yhteydessä itsenäisemmäksi asiantuntijaksi liikuntapolitiikan ja -kulttuurin arvioijana

3) Liikuntapolitiikassa tunnistetaan eri toimijoiden keskeiset roolit: - tutkijat tuottavat tieteellisesti korkeatasoista, luotettavaa ja relevanttia tutkimusta sekä kokoavaa ja analysoivaa tietoa olemassa olevasta tutkimustiedosta - tutkijat ja tiedeyhteisöt antavat tutkimusaineistonsa avoimesti muiden tutkijoiden saataville
- Liikuntatieteellinen Seura (LTS) fasilitoi tutkijoiden, toimijoiden ja päätöksentekijöiden kohtaamisia - muut tiedeyhteisöt ja tiedon tuottajat vastaavat omilta asiantuntija-aloiltaan tiedon välittämisestä
- päätösten valmistelijat ja päätöksentekijät määrittelevät tietotarpeensa nykyistä täsmällisemmin, kuvaavat päätöksenteon taustat ja päätöksissä käytetyn tietopohjan sekä kehittävät osaamistaan tiedon käsittelijöinä ja käyttäjinä

4) Toimintatapoja uudistetaan vuorovaikutteisemmiksi
- päätöksenteon suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa varmistetaan tiedon laaja-alainen hyödyntäminen
- OKM järjestää valmistuneiden tutkimuksen pohjalta temaattisia keskustelutilaisuuksia yhteistyössä muiden tahojen kanssa
- OKM nimittää liikunnan toimialalle asetettuihin työryhmiin tieteen edustajia
- tutkijayhteisöt lisäävät vuorovaikutustaan tieteenalojen, hallintokuntien ja eri maiden välillä

5) Laaditaan liikuntakulttuurin kokonaisarkkitehtuurimalli