Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 14.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli linjata ja tehdä esityksiä ei-ammatillisesti hoidettujen, säätiö- ja yhdistyspohjaisten ja kunnallisten paikallis- ja kotiseutumuseoiden sekä erikoismuseoiden toiminnan kehittämiseksi ja paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2011.

Työryhmän loppuraportissa käsitellään paikallismuseokenttää keväällä ja kesällä 2011 tehdyn tilastokyselyn vastausten pohjalta. Kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä, valtionosuuden ulkopuolella olevia paikallisia kotiseutu- ja erikoismuseoita on työryhmän selvityksen mukaan noin 730. Paikallismuseot muodostavat koko maan kattavan, matalan kynnyksen kulttuuripalveluverkoston, jonka tapahtumiin, näyttelyihin ja muuhun toimintaan osallistuu lähes miljoona kävijää vuosittain. Paikallisen kulttuuriperinnön eteen tekee vapaaehtoistyötä yli 10 000 ihmistä vuosittain. Paikallismuseot toimivat oppimisympäristöinä, työllistäjinä, palveluntarjoajina, kulttuurimatkailukohteina, asiantuntijoina sekä vapaaehtoistyön ja osallistumisen areenoina.

Paikallismuseot ylläpitävät paikallisesti ja kansallisesti merkittäviä kokoelmia ja rakennuksia, välittävät tietoa paikallisesta historiasta ja nykypäivästä sekä tarjoavat kulttuurikokemuksia. Paikallismuseoiden kokoelmissa on yhteensä yli 2,4 miljoonaa objektia: esineitä, valokuvia ja arkistoaineistoa. Paikallismuseoiden ylläpidettävänä on yli 3000 rakennusta, joista pääosa on peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennusperinnön ja kokoelmien hoitoon ja säilyttämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat pääosin sivutoimisesti ja vapaaehtoisvoimin hoidetuissa paikallismuseoissa erittäin vähäiset. Julkista rahoitusta paikallismuseoiden toimintaan kohdentuu tällä hetkellä alle euron verran/asukas. Erityisesti paikallismuseot kaipaavat kyselyn perusteella tukea, välineitä ja osaamisresursseja kokoelmatyöhön sekä suunnitelmallisuutta ja tukea rakennusten korjauksiin.

Työryhmä korostaa, että paikallismuseot tekevät kokonaisvaltaista kulttuuriperintötyötä ja edistävät toiminnallaan tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä sekä niiden merkityksestä yhteiskunnassa. Paikallismuseoiden arvo paikallisena ja alueellisena voimavarana tulisi nähdä nykyistä laajemmin. Työryhmä muistuttaa, ettei paikallismuseotoimintaa pidä arvioida samoilla kriteereillä kuin ammatillista museotoimintaa. Useimmiten kyseessä on vapaaehtoistyö ja harrastus, joka perustuu ihmisten omaan kiinnostukseen ja haluun toimia paikallisen kulttuuriperinnön hyväksi.

Työryhmä esittää loppuraportissaan useita toimenpiteitä paikallismuseotoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotukset keskittyvät paikallismuseotoimijoiden koulutuksen, neuvonnan ja ohjaamisen kehittämiseen, kokoelmanhallinnan järjestämiseen, alueellisten yhteistyömuotojen selvittämiseen, museorakennusten hoidon ja turvallisuuden parantamiseen sekä museotoiminnan suunnitelmallisuuden tukemiseen.