Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti 2.3.2009 ”Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit” -työryhmän laatimaan ehdotus säännöllisesti seurattavien lasten hyvinvoinnin indikaattoreiksi.

Työryhmä ehdottaa, että THL kehittää SOTKAnettiä, Terveytemme verkkopalvelua ja tekeillä olevaa indikaattorivarastoa siten, että “Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit” voidaan tuottaa ja uusi toiminta tulee resurssoida. Kehitystä kuvaavien ydinindikaattorien osalta varmistetaan niiden julkinen ja avoin raportointi niin, että jokaisesta ydinindikaattorista esitetään tuorein tieto tilastokuviona, analyysitekstinä ja taulukkomuodossa (valtioneuvoston verkkosivujen Findikaattori-mallin mukaisesti). Työryhmä esittää, että valtioneuvoston nettisivulle sijoitetaan linkki ko. tietokantoihin.

Työryhmä suosittaa, että lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa esitettäisiin vuosittain valtioneuvostolle tulkinta lasten hyvinvoinnin kehityksestä sekä lapsen oikeuksien toteutumisesta kansallisten indikaattoreiden valossa. Raportointi olisi tällöin hallituksesta riippumatonta ja itsenäistä. Lapsiasiavaltuutettu voisi hankkia asiantuntija-apua analyysiin alan tutkijoilta. Arvioinnista tuotettaisiin myös lapsiystävällinen versio.

Neljän vuoden välein, vaalikausittain lasten hyvinvoinnista raportoitaisiin perusteellisemmin myös eduskunnalle valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Indikaattoreiden tuottamaa tietoa käytettäisiin Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laadinnan tukena.

Työryhmä esittää, että eri ministeriöt sitoutuvat hyödyntämään tässä määriteltyjä lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita omien toimiensa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa, politiikkatoimiensa seurannassa sekä sen raportoinnissa esimerkiksi eduskunnalle.

Työryhmä esittää, että myös kunnat jatkossa julkistavat nettisivuillaan tiedot kunnan lapsi- ja nuorisoväestön hyvinvoinnin tilasta ja kehityksestä sekä siihen liittyvistä strategisista suunnitelmistaan. Raportoinnissa voidaan osittain hyödyntää nyt ehdotettavia indikaattoreita, mutta kuntien tiedontarpeet ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat kuin tässä raportissa esitetyt indikaattorit. Työryhmä pitää tärkeänä, että Kuntaliitto jatkaa toimia kuntien näkökulmasta tarpeellisen tiedon mahdollisimman yhdenmukaisen esittämistavan kehittämiseksi.