Suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen myötä kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy entisestään. Eläköitymisen ohella asiantuntijatöiden ennätysmäinen kasvu sekä etenkin nuorten muuttunut asennoituminen työtä kohtaan ovat johtaneet siihen, että työnantajan vetovoimaisuudesta ja maineesta on muodostunut aiempaa merkittävämmät tekijät organisaation työmarkkinakilpailukyvyn kannalta. Yhä useampi organisaatio on ottanut tavoitteekseen olla "employer of choice", eli työntekijän ensimmäinen valinta.
Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti oikeusministeriön maineeseen työnantajana sekä kehittämisalueita ja -keinoja, joiden kautta työnantajamainetta on mahdollista parantaa.
Tutkielman teoriaosuudessa lähestytään työnantajan vetovoimaisuutta, toisin sanoen kykyä houkutella ja pitää osaavia työntekijöitä, työnantajan brändäyksen (employer branding) sekä maineenhallinnan näkökulmista. Keskeisen osan tutkielman teoriaosuudesta muodostaa maineen tarkastelu osana organisaation sosiaalista pääomaa.
Tutkielmassa lähestytään työnantajamainetta työyhteisön sisältä, henkilöstön näkökulmasta. Empiirinen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastatellut henkilöt ovat oikeusministeriön johdon edustajia sekä asiantuntijatyöntekijöitä. Sekundaarisena aineistona käytetään oikeusministeriössä maaliskuussa 2006 toteutetun työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia, havainnointia sekä kirjallisia dokumentteja.
Tutkielma osoittaa maineen muodostuvan organisaation menneen toiminnan kautta ja muodostuvan ilmiöistä, jotka ylläpitävät henkilöstön luottamusta organisaatiota kohtaan, vahvistavat sitoutumista yhteiseen kulttuuriin ja yhteisiin tavoitteisiin sekä tukevat yhteisön jäsenten ja sen eri yksiköiden välistä vuorovaikutusta. Tutkimustulosten mukaan oikeusministeriön työnantajamaineen tekijöitä ovat mielekkäät asiantuntijatehtävät, kehittymiseen kannustava organisaatiokulttuuri sekä hyvä työilmapiiri ja osaavat työtoverit. Kehittämisalueet ovat pitkälti johtamis- ja organisaatiokulttuurisidonnaisia. Työnantajamaineen hallinnan keinot ovat tutkimuksen mukaan viestinnällisiä ja ne tulisi kohdistaa sekä organisaation nykyisiin että uusiin, potentiaalisiin työntekijöihin.