Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi ikäluokkien pienentymisestä vapautuvien voimavarojen käyttäminen koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, ja taloudellisesta asemasta riippumatta.

Perusopetuksen kehittämisen näkökulmasta on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka edistävät ja mahdollistavat tavoiteltujen oppimistulosten saavuttamisen. Opetuksen laadun jatkuva kehittäminen on suunnitelmallinen ja vaiheittainen prosessi, jossa voidaan erottaa suunnittelun-, toteuttamisen-, arvioinnin ja edelleen kehittämisen vaiheet. Perusopetuksen laadun kehittäminen pohjautuu keskeisesti opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen ja tämän kehittämistyön mahdollistamiseen kouluissa. Ylläpitäjän toiminnan kehittäminen perustuu strategiaan, yhteisiin arvoihin, visioon ja toiminta-ajatukseen. Näihin perustuen toteutetaan opetuksen järjestäjän ja koulun laadun kehittämistä koskevia toimenpiteitä, joiden toimivuutta arvioidaan systemaattisesti laaditun suunnitelman mukaan.

Laatukriteerit tarjoavat kunnallisille päätöksentekijöille käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Parhaimmillaan laatukriteereihin perustavan arviointitiedon avulla kyetään tunnistamaan havaittuja koulutuksen epäkohtia ja korjaamaan niitä vuosittaisessa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun kokonaisuudessa. Laatukriteereissä on myös alueellisen yhteistyön mahdollisuus. Alueellinen toimintamalli antaa mahdollisuuden laajemmalle yhteistyölle kuin vain yhden kunnan oman toiminnan arviointiin. Perusopetuksen laatukriteeristö antaa alueellisen työvälineen, mutta erityisesti se antaa työvälineen, jolla koulut ja ylläpitäjät yhdessä arvioivat toimintaansa.

Laatukortit muodostettiin rakenteiden laadusta, johon kuuluu neljä laatukorttia:

- johtaminen - henkilöstö - taloudelliset resurssit - arviointi

sekä oppilaan kohtaaman toiminnan laadusta, johon kuuluu kuusi laatukorttia

- opetussuunnitelman toteuttaminen - opetus ja opetusjärjestelyt - oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki - osallisuus ja vaikuttaminen - kodin ja koulun yhteistyö - oppimisympäristön turvallisuus.

Perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Perusopetuksen laatukriteerit palvelevat niin alueellista, ylläpitäjän että koulunkin toimintaa.

Liitteessä yksi on tunnetuimpien laatujärjestelmien kuten EFQM, CAF ja ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmän tarkastelu. Liitteessä kaksi on tarkasteltu eräiden eurooppalaisten maiden opetuksen laatujärjestelmiä.