Työryhmän tehtävänä oli tarkastella kaikilla koulutusasteilla metsä- puu- ja paperialan koulutusta kokonaisuutena siten, että se ottaa huomioon puun tuottamisen, puun korjuun, metsäbioenergian sekä puun kemiallisen ja mekaanisen jalostamisen. Työryhmän tehtävänä oli myös arvioida, vastaako koulutus elinkeinoelämässä tapahtuneita muutoksia.

Metsäsektorin koulutus muodostaa pienen osan koko valtakunnan koulutusjärjestelmästä. Esimerkiksi alalla suoritetut tutkinnot ovat vuositasolla vain 2–3 % koko eri asteiden tutkintojen määrästä. Metsätaloudessa, puutuote- ja paperiteollisuudessa työskentelee kuitenkin noin 90 000 henkilöä, ja metsäklusterin työpaikkoja on Suomessa noin 200 000. Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo on noin 20 miljardia euroa, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä on 20 % ja nettoviennistä yli kolmannes. Kysymys on siten koulutuksen osalta erikoisalasta, jonka kokonaismerkitys on Suomessa nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin keskeinen ja tärkeä.

Metsä-, puu- ja paperialalle valmistuu vuosittain keskimäärin 2 500 henkilöä. Vuoteen 2010 mennessä metsäsektorin vuotuiseksi rekrytointitarpeeksi on arvioitu yhteensä noin 3 000–3 500 henkilöä vuodessa. Koulutusmäärissä ja henkilöstötarpeissa on huomattavia koulutusala- ja koulutusastekohtaisia eroja. Määrällisesti lisäystarpeet ovat merkittävimpiä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen osalta ei ole tarvetta lisätä tutkintomääriä metsäklusterissa kokonaisuudessaan, vaan suunnata koulutusta osittain uudelleen koulutusalojen välillä. Koulutuksen läpäisyasteen nostamiseen ja metsäklusterin koulutuksen vetovoiman kasvattamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikilla koulutusasteilla. Opetuksen ja tutkintojen kehittämisen tulee perustua profiileiltaan, tavoitteiltaan ja opetussisällöiltään erilaista osaamista tuottaviin ja toisistaan erottuviin tutkintoihin.

Metsäsektorin eri koulutusasteiden oppilaitokset sijaitsevat pieninä yksikköinä maantieteellisesti verraten tasaisesti maan eri osissa. Ongelmia ovat mm. metsäsektorin koulutuksen hajanaisuus monen koulutusalan sisällä, pienet koulutusyksiköt, toimimattomat työelämäyhteydet ja alan huono vetovoima nuorison keskuudessa. Alueellinen kattavuus on hyvä, mutta valtakunnallinen koordinaatio metsäsektorin koulutuksessa puuttuu. Oppilaitosten nykyinen omistaja- ja ylläpitäjärakenne sekä rahoitusmalli eivät myöskään tue valtakunnallista tarkastelua.

Metsäsektorin koulutuksen koordinoinnin ja ohjauksen toteuttamiseksi työryhmä ehdottaa metsäsektorin koulutusneuvoston perustamista. Koulutusneuvoston jäsenet edustavat opetusviranomaisia, oppilaitoksia ja työelämän eri sidosryhmiä. Metsäsektorin koulutusneuvoston tehtävänä on alan koulutuksen ja työryhmän esittämien metsä- puu- ja paperialan kehittämistoimenpiteiden valtakunnallinen koordinaatio, ohjaus ja seuranta. Sen tulee tarkastella metsäsektorin koulutuksen resursseja, rakennetta sisältöä, määrää ja sijoittumista valtakunnallisesti ja metsä-, puu- ja paperialakohtaisesti. Metsäsektorin koulutuksen kehittämiseksi työryhmä esittää koulutuksen suuntaamista metsäsektorin tutkimusstrategian ja muiden alan strategiaselvitysten mukaisille osaamisalueille, koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämistä, ja alan huippuosaamisen vahvistamista.

Metsäkoneenkuljettajien, metsurien ja puutavara-autonkuljettajien sekä bioenergia-alan koulutusta on lisättävä. Puualalta valmistuvien määrää on kauttaaltaan lisättävä. Puualan ja puurakentamisen AMK- ja diplomi-insinöörejä ja tohtoreita tarvitaan lisää. Paperialan koulutus on toiminut toistaiseksi hyvin. Alan rakennemuutokset vaikuttavat kuitenkin rekrytointitarpeisiin. Paperi-, saha-, levy- sekä kemian alan prosessitutkintojen yhdistäminen on toteutettava nopeasti. Työryhmä esittää oppisopimuskoulutuksen laajentamista metsäsektorin nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa. Metsäsektorin opetusverkostoa on koottava ja keskitettävä sekä oppilaitosten määrää ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulujen osalta supistettava.