Tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjyyskasvatus integroitiin paikallisiin perusopetuksen opetussuunnitelmiin valtakunnallisten perusteiden pohjalta ja millaiset taustatekijät liittyivät tähän prosessiin. Näin oli mahdollista arvioida yrittäjyyskasvatuksen kehittymistä perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.

Tutkimuksessa oli mukana 43 erilaista kuntaa. Kuntavalinnassa huomioitiin kuntien erilaiset lähtökohdat opetuksen ja oppimisen toteuttamiseen, maantieteellinen sijainti, keskikokoisuus ja yritteliäisyys. Tutkimusjoukko koostui 478 henkilöstä. Kvantitatiiviset survey-kyselyt lähetettiin keväällä 2005 kuntien opetustoimelle, elinkeinoasioista vastaaville tahoille, yrittäjien edustajille sekä perusopetuksesta vastaaville lautakunnan jäsenille.

Tutkimus osoittaa, että yrittäjyyskasvatukseen on herätty, sillä noin kolmasosa vastaajista ilmoitti vahvistavansa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Opetussuunnitelmauudistuksen normiperustaa ja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ajatellen tulokset osoittavat, että yrittäjyyskasvatusta ei ole riittävästi huomioitu opetussuunnitelmatyössä.

Erityisesti yrittäjyyskasvatuksen heikko tuntemus ja opetussuunnitelmauudistukseen kohdistuvat negatiiviset asenteet ovat haitanneet yrittäjyyskasvatuksen kehittymistä tässä koulutusuudistuksessa.

Jatkossa tulisi huomioida seuraavat toimenpidesuositukset:

1. Opetussuunnitelman velvoitteen huomioiminen: opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen 2. Paikallisen yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kulttuuritaustan kehittäminen 3. Opetusalan työ- ja elinkeinoelämän tuntemuksen vahvistaminen 4. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän tiedon ja markkinoinnin lisääminen 5. Yhteisen kielen kehittäminen: omaehtoinen, sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys 6. Suunnitelmallisuuden kehittäminen: Paikallinen yrittäjyyskasvatussuunnitelma tuodaan liitteeksi opetussuunnitelmaan ja elinkeinostrategiaan. Arviointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tulisi perustua yhteistyöhön.