Haku

Selvitys molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuslaitoksen perustamistarpeesta ja toteuttamisvaihtoehdoista

QR-koodi
Finna-arvio

Selvitys molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuslaitoksen perustamistarpeesta ja toteuttamisvaihtoehdoista

Opetusministeriö kutsui selvityshenkilöksi Kimmo Halmeen Advansis Oy:sta. Selvityshenkilön tehtävänä oli kartoittaa molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuksen nykyiset toimijat ja rahoituspohjan sekä selvittää eri tahojen kiinnostusresurssien yhdistämiseen ja vahvistamiseen. Selvityshenkilön tuli ottaa kanta siihen, tulisiko perustaa uusi itsenäinen tutkimuslaitos ja/vai vahvistaa tutkimuksen kansainvälistymistä muilla keinoilla ottaen huomioon biotekniikan tutkimusvoimavarojen säilymisen ennallaan tai kokonaisrahoituksen kasvu eri vaihtoehdoilla. Mikäli selvityshenkilö päätyisi kannattamaan uutta tutkimuslaitosta, tuli hänen tehdä ehdotus sen toiminta-ajatuksesta, hallinnollis-juridisesta asemasta, rahoituksesta ja rahoituspohjasta sekä kansainvälisistä yhteistyöjärjestelyistä (erityisesti EMBL ja muut Pohjoismaat).

Selvitysmies ehdottaa että:

- Opetusministeriö aloittaa molekyylilääketieteen kansainvälisen tutkimuskeskuksen käynnistämiseen johtavat valmistelut. - Valmisteluun tulee kytkeä myös sosiaali- ja terveysministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Akatemia, Tekes, Sitra, keskeiset tutkimuslaitokset ja kiinnostuksensa ilmaisseet säätiöt sekä suomalainen bioteollisuus. - Opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ja näiden alaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tulosneuvotteluissa otetaan huomioon tutkimuskeskuksen perustamisesta aihetuvat kustannukset. Tutkimuskeskuksen toiminta tullee edellyttämään ministeriöiden varautumista 5–7 miljoonan euron vuotuisiin kustannuksiin. Tämän lisäksi tulee perustamiseen liittyviä kustannuksia. - Soveltuvin organisointimalli tutkimuskeskukselle on tähtimäinen rakenne, jossa keskuksen ydin sijoittuisi Turun tai Helsingin yliopiston yhteyteen. Näistä ensisijaisena vaihtoehtona selvitysmies pitää Turkua. - Kaikkien biokeskusten ja tutkimuslaitosten tutkimusryhmät valittaisiin keskuksen tutkimusohjelmiin avoimen kilpailun kautta. Keskuksen toimintaan tulisi tiiviisti integroida myös muiden kansallisten, tätä tutkimusaluetta tukevien yksiköiden toiminta (kuten Suomen Genomikeskus, NMR-keskus,). - Tutkimuskeskuksen perustamista koskeva linjapäätös tulee tehdä vielä vuoden 2005 aikana ja tutkimuskeskuksen ensimmäinen vaihe tulee käynnistää vuoden 2006 aikana. - Tutkimuskeskuksen perustamista koskevien jatkovalmistelujen rinnalla on tarpeen määrätietoisesti jatkaa suomalaistenväestöaineistojen hyödyntämistä koskevan lainsäädännön selkeyttämistä sekä hyödyntämistä koskevien yhteisten periaatteiden ja toimintamallien kehittämistä kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistoimin.

Tallennettuna: