Opetusministeriön 11.2.2005 asettaman kouluhyvinvointityöryhmän tehtävänä oli laatia toimenpide-ehdotukset, joilla luodaan edellytyksiä ja rakenteita lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyytyväisyyden tukemiseksi. Tavoitteena oli myös edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen.

Työryhmä rajasi työnsä perusopetukseen. Kouluhyvinvoinnin edellytyksenä on se, miten voidaan huolehtia koko kouluyhteisön hyvinvoinnista yhteistyössä kotien ja vanhempien kanssa. Työryhmä tarkasteli koulua fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja pedagogisena ympäristönä. Nämä neljä ulottuvuutta muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Oppiminen ei ole pelkästään yksilön mielensisäistä tiedon käsittelyä tai rakentamista. Oppimista tapahtuu, kun yksilö osallistuu erilaisten yhteisöjen toimintaan ja hänen osaamisensa kehittyy yhdessä muiden kanssa tekemällä. Yhteisöjen toiminnassa tarvitaan aina johtajuutta, koulussa erityisesti kasvatuksellista, pedagogista ja henkilöstöjohtajuutta. Se merkitsee sitä, että kaikki koulun toimintaa koskevat ratkaisut harkitaan koulun perustehtävästä eli oppimisen ja kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta käsin.

Kouluyhteisön päivittäinen arki sisältää tekijöitä, jotka itsessään voivat vahvistaa tai heikentää lasten hyvinvointia. Koulu voi vaikuttaa näihin tekijöihin sekä omilla toimillaan että yhteistyössä kotien ja oppilashuollon palvelujen kanssa. Lasten hyvinvointiin liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan ole yksin koulun voimin ratkaistavissa. Yhteiskunnallinen tilanne, vallitsevat arvot ja niiden pohjalta tehdyt ratkaisut näkyvät koulun arjessa. Säästöt neuvola- ja päivähoitopalveluissa, koulujen lakkauttamiset ja suurentuneet ryhmäkoot yhdistettynä tuki- ja erityisopetuksen sekä oppilashuollon palvelujen vähäisyyteen eivät voi olla vaikuttamatta lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Opetuksellinen syrjäytyminen alkaa jo alaluokilla. Koulu voi omalta osaltaan tukea myös haavoittuvissa oloissa elävien lasten hyvinvointia ja selviytymistä, kunhan se saa siihen yhteiskunnalta riittävät voimavarat.

Työryhmän ehdotukset kohdistuvat seuraaviin kouluhyvinvoinnin osatekijöihin:

1. Eheytetty koulupäivä
2. Säännös oppilaskuntatoiminnasta ja oppilaiden kuulemisesta
3. Osallistuva oppilas – yhteisöllinen koulu 4. Varhaisen puuttumisen tukeminen 5. Henkilökohtaisen oppilaanohjauksen varmistaminen kaikille perusopetuksessa 6. Kiusaamisen ehkäiseminen 7. Vertaissovittelu 8. Opettajien ja työyhteisöjen täydennyskoulutus 9. Kodin ja koulun yhteistyö 10. Kouluhyvinvoinnin tutkimus