Koululakien uudistamisen yhteydessä vuonna 1998 niihin lisättiin säädökset, jotka määrittelivät oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön ja velvoitteen arvioida koulutusta.

Työryhmän toimesta laadittiin terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteita koskeva taustamuistio. Laadun arvioinnin perusteet on rajattu koskemaan perusopetusta. Ne toimivat välineinä koulujen ylläpitäjien suorittamalle opiskeluympäristön ja koulutilojen suunnittelulle, muutos- ja perusparannustöille, rakentamiselle ja arvioinnille. Kohderyhminä ovat eri viranomaistahot, kuten koulu-, kaavoitus-, työsuojelu- ja terveysviranomaiset, käyttäjät, suunnittelijat, ylläpitäjät sekä vanhemmat.

Yleissivistävien oppilaitosten kouluverkko on pääosin rakennettu. Muuttoliikkeestä sekä kouluverkon rationalisoinnista ja kehittämisestä johtuen on jonkin verran koulujen uudisrakennustarvetta. Oppilaitosten peruskorjaushankkeisiin liittyy myös laajennustarpeita. Uusien tilojen osuus vuosittaisesta rakennus- ja perusparannustarpeesta lienee 20-30 %. Arvioitaessa keskimääräiseksi perusparannusjaksoksi 30 vuotta ja huomioonottaen uudet tilat ja perusparannukset keskimääräiseksi hankkeen kustannukseksi 75 % uudisrakennuksen kustannuksista, vuotuinen valtakunnallinen investointitarve on 300 000 000 €. Vuosittain myönnettäviin valtionosuuksiin tarvittaisiin noin 138 000 000 €. Peruskorjauksen osuus tästä on 104 000 000 €.

Koska vuosittain myönnettävissä olleet valtionosuudet ovat olleet huomattavasti tarvetta pienempiä, useat kunnat ovat osin toteuttaneet hankkeita ilman valtionosuutta. Muissa kunnissa välttämättömienkin hankkeiden toteutusta on jouduttu siirtämään, mistä johtuen hankkeiden lähivuosien toteutustarve on keskimääräiseen tarpeeseen perustuvaa suurempi. Hankkeiden yhteenlaskettu valtionosuus tulisi olla vähintään nelinkertainen nykyiseen verrattuna vuositasolla.

Työryhmä ehdottaa, että nyt valmistunut taustamuistio lähetetään lausunnolle. Sen jälkeen tehdään terveellisen ja turvallisen laadun arvioinnin perusteet (luku 3) omaksi julkaisukseen.

Työryhmä toteaa, että terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön arviointi on osa koulutuksen arviointia, joka tapahtuu paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työryhmä esittää lisäksi seuraavat konkreettiset toimenpiteet;

1. Opiskeluympäristön turvallisuussäädökset tulee saattaa työturvallisuuden ja työturvallisuusvalvonnan osalta samalle tasolle kuin työntekijöiden työturvallisuudesta annetut säädökset 2. Käynnistetään välittömästi poikkihallinnollinen projekti terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön tutkijaverkon luomiseksi 3. Luodaan valtakunnallisen koulurakentamisen suunnittelun ja kunnossapidon opas sähköisessä ja kirjallisessa muodossa 4. Kunta- ja koulukohtaisesti seurataan koulutapaturmia ja muita vaara- ja uhkatilanteita parannuskohteiden löytämiseksi. Kehitetään edelliseen liittyvä tilastointijärjestelmä ja valmistellaan sitä koskeva valtakunnallinen ohje 5. Laaditaan valtion ja kuntien yhteistyönä kouluja koskeva uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen ohjelma 6. Selvitetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön vaatimukset tasavertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi omien kykyjen mukaan. Nykyiset opiskeluympäristöratkaisut eivät riittävän usein tue inkluusion toteutumista 7. Varataan valtion vuosittaiseen talousarvioon nykytasoon nähden nelinkertainen määräraha koulujen uudis- ja korjausrakentamista varten, 150 000 000 euroa.

Tavoitteena on, että kunnat vastaavasti lisäävät uudis- ja korjausrakentamisen määrärahoja. Näin taataan terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön puitteet. Työryhmä suosittelee lisäksi, että vähintään kerran valtuustokauden aikana suoritetaan koulun työoloselvitys eri osapuolten yhteistyönä. Saadut tiedot tulee saattaa päättäjien ja kouluyhteisön tietoon.