Työryhmän tehtävänä oli valmistella valtionhallinnon kielitutkintoja koskevat säädösehdotukset ottaen huomioon kielilakikomitean mietinnössä (KM 2001:3) esitetyt näkökohdat sekä oikeusministeriössä valmisteltavana oleva hallituksen esitys uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (erityisesti laki julkishallinnon henkilöstön kielitaitovaatimuksista).

Työryhmä kartoitti suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisen eri keinoja valtionhallinnossa: valtion kielitutkinnot, koulusivistys, ylioppilastutkinto sekä korkeakoulujen kielikokeet ja -opinnot. Työryhmä katsoo, että keskeisenä ongelmana ovat suuret erot sekä kielitaidon osoittamisjärjestelmän eri keinojen että niiden toimeenpanon välillä. Valtion kielitutkintoihin ei nykyisellään liity mitään yhteismitallisuutta parantavaa ohjaavaa menettelyä tai välinettä, kuten esimerkiksi tutkintojen perusteita ja toimeenpano-ohjeita tai arviointikoulututusta.

Työryhmä ehdottaa, että

- valtionhallinnon kielitutkintojen järjestelmä selkiytetään niin, että tutkinnoissa voi osoittaa erikseen suullista taitoa, kirjallista taitoa ja ymmärtämisen taitoa, jolloin suulliseen taitoon sisältyy puheen ymmärtämisen ja puhumisen osa-alueet, kirjalliseen taitoon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osa-alueet ja ymmärtämisen taitoon puheen ymmärtämisen ja tekstin ymmärtämisen osa-alueet;

- henkilön saama koulusivistys sekä korkeakouluissa suoritettavat kielikokeet ja -opinnot säilyttävät keskeisen aseman kielitaidon osoittamisen keinoina;

- ylioppilastutkinnon käyttöä kielitaidon osoittamisen välineenä laajennetaan;

- yleisiin kielitutkintoihin kuuluvat suomen ja ruotsin kielen tutkinnot rinnastetaan valtionhallinnon kielitutkintoihin siten, että eri tutkintosuoritusvaihtoehtojen väliset vastaavuudet säädetään suoraan asetuksessa;

- kielitutkintolautakuntien ja nykyisten lautakuntien itsenäisesti toimivien jäsenten ja apujäsenten sijaan määrättävien tutkintosuoritusten vastaanottajien tehtävät erotetaan selvemmin toisistaan, lautakuntien jäsenyyden ehdot tarkistetaan ja jäsenyys rajataan viiden vuoden mittaiseksi kerrallaan; sekä

- opetushallitus huolehtii keskeisistä valtionhallinnon kielitutkintojen ylläpitämistä ja kehittämistä koskevista jatkotoimenpiteistä, mm. antamalla määräykset tutkintojen perusteista ja ohjeet tutkintojen toimeenpanosta.

Työryhmä ehdottaa lisäksi useita kielitutkintojärjestelmän laadun kehittämistä koskevia toimenpiteitä: mm. tehtäväkokoelman tuottaminen, säännöllisen arviointikoulutuksen järjestäminen, korkeakoulujen kielikokeiden yhteismitallisuuden kehittäminen, verkkopohjaisen tehtäväpankin luominen, kielitutkintojärjestelmän uudistamisen vaikutusten seuranta ja arviointi sekä kielitaitoseminaarien järjestäminen. Työryhmä arvioi, että lähivuosina kehittämistoimet vaativat enintään noin 100 000 euron vuotuisen lisäpanostuksen, jonka jälkeen kielitutkintojen laadun varmistaminen edellyttää noin 40 000 euron vuotuista lisäystä nykyisiin kielitutkintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen käytettäviin määrärahoihin.