Ilmastonmuutosta voidaan hillitä rajoittamalla ilmakehään päästettävien kasvihuonekaasujen määrää. Hillintä on tärkeää, jotta ilmastonmuutoksen haitallisimmat vaikutukset saadaan estettyä. Hillintätoimista huolimatta ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä vuosikymmeniä, joten myös ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on mietittävä. Maankäytön ratkaisuilla on tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että siihen sopeutumisessa. Yhdyskuntien rakenne ja laatu vaikuttavat ihmisten liikkumistarpeisiin ja kulkutapavalintoihin ja siten myös liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Maankäytön valinnoilla voidaan lisäksi vaikuttaa eri energiantuotantomuotojen käyttöönoton mahdollisuuksiin ja esimerkiksi kunnallisteknisten verkostojen sekä rakennusten energiankulutukseen asuinalueiden pienilmaston kautta. Ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset liittyvät rakennetussa ympäristössä pitkälti sademäärien kasvuun ja sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen. Tulvariskien hallinta on siten keskeinen sopeutumiskysymys. Ilmastotavoitteita toteutetaan maankäytössä parhaiten silloin, kun ne on huomioitu läpi koko suunnitteluketjun, maakuntakaavoituksesta yksittäiseen rakennushankkeeseen asti. Kauaskantoisimmat ratkaisut tehdään päätettäessä rakentamisen ja toimintojen sijoittumisesta suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Keskeisimmät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ratkaisut tehdään suurilla kaupunkiseuduilla ja näiden lievealueilla. Selvityksessä on käsitelty ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista teemoittain sekä annettu esimerkkejä kunkin teeman osalta. Lisäksi selvityksessä käsitellään ilmastovaikutusten arviointia ja päästölaskentaa vaikutusten arvioinnin tukena. Selvityksessä käsiteltävät teemat ovat: • Yhdyskuntarakenne ratkaisevana tekijänä • Kestävä liikkuminen • Viherrakenne olohuoneena ja hiilinieluna • Vihertehokkuus kaavaratkaisuissa • Tulvariskit ja hulevesien hallinta • Täydennysrakentaminen • Pienilmaston hallinta • Energiaratkaisujen huomioiminen