Raportti perustuu Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n (EJY) Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan tutkimus- ja kehittämishanke Voimanpesässä (2009–2012) tehtyyn työhön. Hankkeen päätavoitteena oli vastata kysymykseen ”minkälaisen interventiomallin avulla voidaan ennalta ehkäistä lapsiperheiden häätöjä osana muuta palvelujärjestelmää?”. Nykyisen häätöuhkatilanteen lisäksi tavoitteena oli ennalta ehkäistä tilanteen uusiutuminen. Intensiivisen asiakastyön, jatkuvan refleksiivisen kehittämisen ja monipuolisen arvioinnin tuloksena vastaukseksi muotoutui ”Dialogisen prosessin, jossa työntekijä toimii mahdollistajana pärjäävän perheen syntymiselle”. ETHOS-luokituksen mukaisista asunnottomuuden muodoista kyseessä on epävarma asuminen. Tekemämme työn kautta nousee esille perheen erityisyys asunnottomuusproblematiikassa. Hankkeessa tehtiin intensiivistä asiakastyötä Espoossa erityisesti sellaisten perheiden kanssa, joita uhkasi häätö. Perheitä kohdattiin 143, ja asiakkaaksi pääsi ilman lähetettäkin. Tilanteet, joissa perheet tulivat palvelun piiriin, olivat moninaiset. Yksittäisten vuokravelkojen lisäksi perheillä saattoi olla useampia vuokravelkoja, muita ongelmia asumisessa tai he olivat asunnottomia. Varsinkin vuokravelkatilanteisiin liittyi vahvasti muu huono taloudellinen tilanne ja velkaisuus. Prosessin alussa asiakkaan kanssa tunnustetaan yhdessä asumisen ongelma ja tehdään tarvittavat toimenpiteet asumisen turvaamiseksi. Seuraava vaihe, eli elämänkriisin tunnistaminen, on todella tärkeä, jotta päästään työstämään elämän eri osa-alueita ja perheen elämässä mahdollistuu muutos. Toivo siitä, että elämä voi todella muuttua, herää. Intensiivisen asiakastyön jälkeen, perheen toimijuuden eheytyessä, työntekijä tekee itseään vähitellen tarpeettomaksi. Tiettyjen edellytysten täyttyessä prosessin aikana syntyy pärjäävä perhe, joka on voimaantunut ja pystyy maksamaan vuokransa. Työmallissa tärkein työmenetelmä on dialogipedagogiikka, jossa keskiössä ovat aktiivinen kuuntelu ja läsnäolo. Prosessin onnistumiseksi työntekijältä vaaditaan substanssiosaamista, prosessiosaamista ja läsnäolotaitoja. Hankkeessa myös kartoitettiin Espoossa palveluita, joita on tarjolla kohderyhmälle. Kehittämistarpeiksi nousivat muun muassa lastensuojelun aktiivisempi osallistuminen tilanteisiin, asumisneuvonnan laajentaminen ja erilaisten asumisvaihtoehtojen ja polkujen kehittäminen kohderyhmälle. Hankkeen tavoitteena on myös avata ilmiötä ja lisätä häätöuhan alla olevien perheiden tunnistamista laajemmin palvelujärjestelmässä. Tiedon avulla voidaan myös paremmin tunnistaa perheiden tuen tarpeita. Asiakkuuteen tulleet perheet voidaan jakaa kahteen erilaiseen ryhmään, joilla epävarman asumisen tilanteeseen johtaneet syyt ovat hyvinkin erilaiset ja tuen tarjoamisessa tarvitaan erilaisia lähestymistapoja. Perheiden kanssa työskennellessä on syytä hahmottaa eri elämänalueilla ilmenevät pulmat: perhe, työ, talous, sairaudet, väkivalta ja ihmissuhteet. Lisäksi on syytä huomioida miten kriisit, toimintatavat sekä yhteiskunnan rakenteelliset tekijät vaikuttavat tilanteiden syntymiseen. Tilanteeseen johtaneet syitä löytyykin sekä lapsuudesta ja sieltä opituista toimintatavoista että aikuisiän huonosta taloudellisesta tilanteesta, perheen sisäisistä ongelmista ja yhteiskunnan rakenteista. Voimanpesähankkeessa tehty monipuolinen arviointi osoittaa, että mallin avulla voidaan ennalta ehkäistä lapsiperheiden häätöjä ja ennalta ehkäistä tilanteiden uusiutumista sekä tukea perhettä pärjääväksi. Työ määrittyy intensiiviseksi ja kokonaisvaltaiseksi asumisneuvonnaksi, jonka ominaispiirteet säilyvät parhaiten kun sitä toteutetaan kolmannella sektorilla. Tämä tukimuoto löysi paikkansa palvelujärjestelmästä ja tarve sille perheen rinnalla kulkijan roolissa on ilmeinen. Tällaisella toiminnalla saadaan myös aikaiseksi kustannussäästöjä. Toimintamallin arvioinnin tuloksena todetaan, että mallilla voidaan ennalta ehkäistä lapsiperheiden häätöjä, mutta lisäkehittämistä tarvitaan muun muassa asunnottomien perheiden ja maahanmuuttajaperheiden palveluiden mallintamiseksi. Samanaikaisesti siis todetaan, että tarvitaan jatkohanke, Voimanpesä II, jossa tavoitteena on luoda laajempi lapsiperheiden asumisen turvaamisen kokonaisuus.