Esiselvityksen tavoitteena oli analysoida teollisuuden toimialakohtaisen materiaalitehokkuussopimuksen (MAT-sopimus) toteuttamiseen liittyviä haasteita ja laatia alustava ehdotus toteuttamiskelpoisen sopimuksen periaatteiksi sekä valmistella mahdollisen esimerkkihankkeen toteuttamista. Sopimusjärjestelmää tarkasteltiin erityisesti jätteen synnyn ehkäisyn ohjauskeinona. Selvitys toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sekä haastattelemalla keskeisten sidosryhmien edustajia. MAT-sopimus vaikuttaa soveltuvammalta teollisuuden jätteen synnyn ehkäisyyn kuin normiohjaus ja lupaohjaus. Sopimus on voimakkaampi väline kuin tavanomainen informaatio-ohjaus, koska se vaikuttaa pitkäjänteisemmin ja sitouttaa teollisuutta konkreettisiin tavoitteisiin. Sopimuksen suurimpia vahvuuksia ovat: yrityskohtainen joustavuus, teollisuuden ja viranomaisten kumppanuuden vahvistuminen sekä viranomaisten tietotason karttuminen. Ohjauskeinon riskinä voidaan pitää neuvotellun tavoitetason asettumista liian vaatimattomaksi. Ohjauskeinon täysimittainen käyttöönotto edellyttää myös paljon työtä katselmusjärjestelmän rakentamisessa tavoitteiden sekä indikaattorien sopimisessa. Yritysten motivoimiseksi katselmustoiminnan julkista tukea pidettiin tärkeänä. Kaikki haastatellut asiantuntijat pitivät MAT-sopimusta tavoiteltavana. Suomalainen energiatehokkuussopimuksen malli soveltuu periaatteiltaan myös materiaalitehokkuuteen. Laajalti toivottiin energia- ja materiaalitehokkuuskatselmusten yhteen niveltämistä jollakin aikavälillä. Mahdollinen sopimus olisi luonteeltaan materiaalitehokkuutta ja jätteen synnyn ehkäisyä edistävän dialogin ja jatkuvan parantamisen väline. Siihen ei liitettäisi sanktion uhkaa yritysten tai organisaatioiden tasolla. Toimialatason merkitys olisi MAT-sopimuksessa suurempi kuin energiatehokkuussopimuksessa, sillä materiaalitehostamisen tavoitteet ja mittarit pitäisi räätälöidä toimialakohtaisesti. Määrällisten tavoitteiden lisäksi voitaisiin sopia joistakin tuoteryhmän elinkaareen liittyvistä laadullisista kehittämistavoitteista tai painopisteistä. Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa melko nopeasti lisäämällä nykyisten jätteiden hyötykäyttöä ja tuotteistamista sivutuotteiksi. Materiaalien haitallisuus ympäristölle elinkaarensa aikana olisi keskeinen kriteeri, kun valitaan materiaalit, joiden käytön tehostamiselle asetetaan erityisiä tavoitteita. Esiselvityksen perusteella varsinainen MAT-sopimuksen kokeiluhanke on ennenaikaista. MOTIVAn materiaalitehokkuusyksikkö pitää välttämättömänä katselmustyökalujen kehittämistä ennen sopimustoiminnan tarkempaa suunnittelua. Tämän esiselvityksen jatkotoimenpiteenä olisi kuitenkin tarpeen huolehtia siitä, että kehitettävä katselmusmalli ja sen toimialakohtainen soveltaminen ottaa huomioon myös jätteen synnyn ehkäisyn sekä jätteen kierrätyksen edistämistavoitteet. Jätelähtöinen näkökulma pitäisi sisällyttää materiaalitehokkuuden määritelmään ja seurannan indikaattoreihin.