Suomessa on kattava tieverkko, joka palvelee laajasti elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeita. Tiestön päivittäinen käytettävyys mahdollistaa yritysten kuljetukset ja ihmisten liikkumismahdollisuudet eri puolilla maata.

Väylävirasto huolehtii valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Väyläviraston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä. Suomen tieverkon pituus on kokonaisuudessaan noin 454 000 kilometriä.

Vuosina 1995–2015 henkilö- ja pakettiautojen liikennesuorite maanteillä kasvoi 40 %. Vuodesta 2016 vuoteen 2019 kasvu hidastui ja vuosina 2020–2022 kääntyi laskuun koronapandemian ja maailmanpoliittisen tilaneen myötä. Raskaan liikenteen suoritteen määrän kehitys on ollut saman suuntainen.

Kunnossapidolla varmistetaan teiden päivittäinen liikennöitävyys ja rakenteiden elinkaaren hallinta sekä luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle. Teiden kunnossapitoon kuuluvat hoito ja korjaus. Väyläviraston linjausten mukaan teiden kunnossapidon painopisteenä ovat päätiet eli valta- ja kantatiet. Muilla teillä toimenpiteet kohdennetaan paikallisten olosuhteiden mukaan siten, että päivittäinen liikkuminen ja kuljetukset turvataan kaikilla maanteillä.

Maantieverkon kehittämishankkeiden suunnittelu kohdistuu erityisesti väylille, joilla on merkittäviä turvallisuus- tai toimivuuspuutteita tai jotka vaativat kiireellisiä toimia ympäristöhaittojen lieventämiseksi. Näillä väylillä myös henkilö- ja/tai tavaraliikenteen ennustettu kasvu edellyttää investointeja, jotta riittävä liikenteen palvelutaso pystytään säilyttämään. Hankkeet etenevät päätöksentekoon tarkan vaikutustenarvioinnin kautta.

Valtion hallinnoiman väyläverkon ylläpito rahoitetaan lähtökohtaisesti budjettivaroin. Perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden niukka, mikä on johtanut väylien korjausvelan kasvuun sekä parantamishankkeiden toteuttamisen jonoutumiseen. Vaikka maanteiden korjausvelka on jatkanut kasvuaan tarpeisiin nähden alhaisen rahoitustason ja voimakkaasti nousseen kustannustason takia, on päätiet pystytty pitämään hyvässä kunnossa. Nykyisellä rahoitustasolla maanteiden korjausvelka kuitenkin kasvaa, eikä koko nykyverkkoa pystytä pitämään kunnossa.

Tieliikenteen turvallisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä merkittävästi parantunut. Maanteillä kuolleiden määrä laski vuonna 2022 selvästi edellisvuodesta ja myös viimeisen vuosikymmenen trendi on loivasti laskeva. Ennakoinnin merkitys jatkuvana osana Väyläviraston toimintaa on kasvanut.

Ennakoinnilla varaudutaan erilaisiin tulevaisuuksiin ja toisaalta tehtävillä valinnoilla pyritään vaikuttamaan myös tulevaisuuteen. Tavoitteena on pystyä huomioimaan toimintaympäristön muutokset strategisissa linjauksissa ja edelleen ydinprosesseissa entistäkin paremmin.